Tietotekniikka on kansakunnan pelastus

Unohdetaan tällä kertaa ylätason makrotaloudellinen tuottavuus, huoltosuhde, demografia jne. On parempi sanoa, että tällä kertaa väen vähetessä pidot eivät parane. Ja tämä koskee koko yhteiskuntaa, ja erityisesti elinkeinoelämää.

Suomalainen työelämä ja kansanluonne on edelleen sellainen, että eläkkeelle lähdetään heti kun pystytään. Suuret ikäluokat toteuttavat tämän massiivisen joukkoliikkeen pääosin vielä tällä vuosikymmenellä. Vyöry käynnistyy ensi vuonna. Jopa lakisääteiset työt jäävät tekemättä - niin kuin ovat kasvavasti jääneet erityisesti kunnissa jo tähänkin saakka.

Suomesta on taas tulossa Pohjolan Japani. Ukkoutumisessa ja akkautumisessa Suomi on Euroopan kiistatonta eliittiä; koko maailman mittapuulla vain Japani pärjää Suomelle. Suomi-nimisen living labin on näytettävä mallia muulle Euroopalle kuinka kasvava hyvinvointi tehdään vähenevällä väkijoukolla.

Hämmästyttävää sinänsä, mutta vuonna 2006 Suomessa tehtiin 10 prosenttia vähemmän työtunteja kuin vuonna 1975, mutta tavaroita ja palveluja tuotettiin lähes 2,5-kertaa enemmän. Johtopäätös on, että kansantuote tehtyä työtuntia kohden kasvoi 30 vuodessa lähes 2,5-kertaiseksi.

Jos hyväksytään tosiasia, että vasta päivittäin ansaittua tuloa ja vaurautta voidaan hyvinvointiyhteiskunnassa jakaa, on satsattava talouskasvuun. Viime vuosina kasvua on voitu ruokkia kasvattamalla tehtyjen työtuntien määrää 1990-luvun lamaa edeltäneelle tasolle, mutta ensi vuodesta lähtien loppuvat tekijät. Talouskasvun ainoaksi pontimeksi jää tehdä asiat entistä fiksummin.

Rahanjako valtiolta kunnille vaikeutuu lähivuosina entisestään veronmaksajien huvetessa. On entistä vähemmän yrityksiä maksamassa yhteisöveroa ja kansalaisia maksamassa palkkaveroa. Ei siis ihme, että parhaillaan istuva Hetemäen verotyöryhmä on ensiksi poistamassa vähennysoikeudet ja keksimässä sen päälle uusia verotuskohteita.

On tietysti helppoa huudella Helsingistä, että pistäkää kuntia yhteen ja leikatkaa hallintoa, koska se helposti tarkoittaa julkisten palvelujen heikkenemistä tai ainakin loittonemista aina kymmenien kilometrien päähän. Näin on tosin tapahtunut myös omalla kohdalla Helsingin keskustassa, jossa terveyspalvelut karkasivat puolen kilometrin päästä tosin vain puolentoista päähän. Saavutetusta edusta ei ole mukava luopua, vaikka siihen ei olisi varaa.

Julkisen sektorin supistuminen avaa kuitenkin uusia mahdollisuuksia yksityisesti tuotetuille palveluille ja kilpailulle, mikä toimiessaan parantaa palvelua. Yksityisesti tuotetulla palvelulla on asiakaspaine olla laadukasta. Kun samalla Suomen julkinen sektori, kunta- ja valtiontalous yhdessä, on kansainvälisesti vertailtuna suuri, varaa supistamiseen hyvin löytyy.

Enemmän huolissani olisin elinkeinoelämästä ja etenkin vientiyrityksistä. On liian helppoa vastustaa palvelutason laskua, vaatia barrikadeilla hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämistä ja olla samalla vaivautumatta miettimään mistä hyvinvointi syntyy.

Julkiset varat kerätään pääosin yksityisiltä ihmisiltä ja yrityksiltä. Ei palvelutaso pysy ennallaan ilman että talouteen saadaan jostain lisää rahaa.

Eikä raha lisäänny pyörittämällä kiivaammin setelipainokonetta, vaan onnistumalla myymään tuotteita ja palveluja ulkomaille. Ulkomailta tuleva raha on uutta ja ylimääräistä ja luo vaurautta ja hyvinvointia Suomeen.

Tutkimusten mukaan tietoteknisten ratkaisujen hyödyntäminen on tuonut 2000-luvulla puolet bruttokansantuotteen tuottavuuden kasvusta. Tietotekniikan hyödyntäminen muuttamalla toimintatapoja sen mahdollistamalla tavalla on tämän kansakunnan pelastus.

Verkkopankkiratkaisuja pidetään usein suomalaisena menestystarinana. Tyypillisesti pankit käyttävät tietotekniikkaan budjetistaan 10-12 prosenttia. Jos henkilötyön tuottavuus pankeissa olisi samalla tasolla kuin 1980-luvun lopussa, pankit tarvitsisivat toimintansa pyörittämiseen noin 200 000 työntekijää. Nyt henkilökuntaa on 28 000.

Jos henkilötyön tuottavuus maa- ja metsätaloudessa olisi 1980-luvun lopun tasolla, se tarvitsisi noin 210 000 työntekijää. Nyt väkeä on 85 000.

Terveydenhuoltoala panostaa tietotekniikkaan maailmassa keskimäärin viisi prosenttia, mutta Suomessa lukema on lähempänä kahta prosenttia. Jos sosiaali- ja terveyspalveluiden kulutus pysyy ennallaan eikä työn tuottavuus kasva, vuonna 2040 tarvitaan 200 000 henkilöä nykyistä enemmän. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osuus on silloin lähes neljännes Suomen kaikista työllisistä.

Tietotekniikan avulla osa työstä voidaan lopettaa tarpeettomana, kuten edesmennyt virkatodistus. Osa työstä siirtyy asiakkaiden ja kansalaisten itsensä tehtäväksi, mikä vähentää moneen kertaan tehtävää työtä. Osa työstä lähtee Suomesta edullisempien olosuhteiden ääreen. Toivotetaan sille onnea valitsemallaan tiellä ja pidetään huolta, että tänne jäävä väki on maailman osaavinta ja tekee vain niitä töitä, joihin koneet eivät kykene.

Jukka Viitasaari
Johtaja, Tietotekniikka
Teknologiateollisuus ry