Perusopetuksessa luotava vahva perusta matematiikan, tietotekniikan ja muiden luonnontieteiden erityisosaamiselle
Eurooppalaisten teollisuusyritysten johtajien muodostama The European Round Table of Industrialists -verkosto sekä Euroopan komissio puheenjohtajansa José Barroson kautta ovat nostaneet matematiikan, tietotekniikan ja muiden luonnontieteiden sekä teknologian huippuosaamisen, innovaatiotoiminnan ja Euroopan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin perusedellytyksiksi.
Esimerkiksi perusopetuksessa matematiikan opetukseen käytetyt tuntimäärät ovat Suomessa selvästi alhaisemmat kuin Kiinassa, Koreassa, Yhdysvalloissa tai OECD-maissa keskimäärin. PISA-tutkimusten tarkempi analyysi osoittaa, että suomalaiset peruskoulut eivät tue riittävän laajasti matemaattis-luonnontieteellisen erityisosaamisen kehittymistä. Saman huolestuttavan johtopäätöksen voi tehdä tarkastelemalla koulutuksen järjestäjien valinnaisten kurssien tarjontaa. Tarjonnan supistuttua myös matematiikan ja luonnontieteen valinnaisia opintoja suorittaneiden peruskoululaisten määrä on viime vuosina dramaattisesti vähentynyt. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintojen aikana on haasteellista kiriä umpeen 12 vuoden aikana syntynyttä eroa muiden maiden matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen kärkeen.
Matemaattis-luonnontieteellisen aineiden kaikille yhteisen tuntimäärän vähentäminen nykyisestä perusopetuksen tuntikehystä uudistettaessa olisi suoranainen katastrofi. On myös tärkeää, että valinnaisille kursseille varattuja resursseja kohdistetaan eri aineryhmiin tukemaan myös matematiikan, tietotekniikan, fysiikan tai kielten lisäopinnoista kiinnostuneiden nuorten valintoja. Nuorilla on lukuisia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja taiteita vapaa-ajalla, mutta koulujen rooli on keskeinen matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen luomisessa.
Myös eri oppiaineiden osaamista eheyttävien aihekokonaisuuksien, kuten ihminen ja teknologia, toteutukseen tulee uudessa tuntikehyksessä varata koulujen ideoitavaksi eri aineryhmien yhteinen resurssi. Työelämän ja yhteiskunnan muutokset korostavat yleisten osaamisvalmiuksien merkitystä. Tällaisia ovat esimerkiksi kokonaisuuksien hahmottamiskyky, kyky nähdä mahdollisuuksia esimerkiksi uusille innovaatioille ja toiminnan kehittämiselle, tiimityötaidot sekä tiimien ja verkostojen yhteisen osaamisen rakentaminen. Aihekokonaisuudet tarjoavat erinomaisen lähestymistavan tukea näiden valmiuksien kehittymistä jo peruskouluissa. Hyviä esimerkkejä esim. äidinkielen, matematiikan ja fysiikan ja taideaineiden opettajien yhteistyöstä aihekokonaisuuksien toteutuksessa löytyy jo runsaasti muille kannustukseksi.
Lisätietoja:
johtaja Mervi Karikorpi, puh. 040 7419801
mervi.karikorpi(a)teknologiateollisuus.fi
