Venäjästä hyvinvointia Itä-Suomeen
Venäjän kielen asemasta Suomen kouluissa keskustellaan vilkkaasti. Kuusi Itä-Suomen kuntaa on hakenut opetus- ja kulttuuriministeriöltä mahdollisuutta lisätä venäjän opiskelun vaihtoehtoisuutta ruotsin kielen rinnalla peruskouluissa. Tällä hetkellä vain noin joka viideskymmenes suomalainen kykenee käyttämään venäjää kommunikaatiokielenä.
Venäjänkieliset ovat maamme toiseksi suurin kielellinen vähemmistö Suomessa (noin 50 000). Heistä keskiasteen tai korkea-asteen tutkinnon on suorittanut lähes puolet. Tämä on kansantalouden kannalta hyödyntämätön voimavara, erityisesti Itä-Suomessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi vuonna 2010 Mikkelin ammattikorkeakoululle oikeuden osittain venäjänkieliseen matkailualan koulutukseen ensimmäisenä Suomessa. Syksyllä 2011 Savonlinnassa alkavat Venäjä-painotteiset matkailun perustutkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutusohjelmat, joissa osa merkittävä opetuksesta on venäjänkielistä. Koulutusohjelmilla tavoitellaan Etelä-Savolle lisääntyvää taloudellista hyötyä kasvavan yritystoiminnan ja lisääntyvän venäläisten Etelä-Savoon suuntautuvan matkailun kautta. Koulutuksella pyritään hyödyntämään jo Suomessa asuvan venäjänkielisen vähemmistön koulutus- ja työvoimaresurssia ja edistää heidän sijoittumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Venäjänkielisen ja osittain suomeakin taitavan vähemmistön kouluttaminen matkailun ammattilaiseksi lisää matkailun pienyritystoimintaa rajan molemmilla puolilla. Monikulttuuriset ryhmät ja molempien kielten opiskelumahdollisuudet tuovat uudenlaista osaamista matkailu- ja palvelualalle.
Kaakkois- ja Itä-Suomessa erityinen tarve matkailu- ja palvelualalla venäjän osaajista
Venäjän kielen osaamisen tarve yrityksissä ja erityisesti matkailu- ja palvelualalla on akuutti Kaakkois- ja Itä-Suomessa: yli 7 000 toimipaikassa venäjänkielistä osaajaa tarvitaan erityisesti myynti-, markkinointi- tai asiakaspalvelutehtävissä. Yhtä tärkeinä keinoina on tarpeen vahvistaa suomea äidinkielenään puhuvien venäjän kielen taitoa ja venäjänkielisten matkailu- ja palveluelinkeinossa tarvittavaa ammatillista osaamista ja suomen kielen taitoa.
Venäjä-osaajien tarve kasvaa koko ajan, ja mitä enemmän osaamista on, sitä paremmin voidaan vastata palveluiden tarpeeseen. Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomessa vieraili viime vuonna 2,3 miljoonaa venäläistä. Tänä vuonna heitä odotetaan 2,7 miljoonaa. Suurin osa vierailijoista oli ostosmatkailijoita; toiseksi suurin ryhmä oli lomamatkalaiset. Venäläismatkailijan käyttämä rahamäärä matkustajaa kohden oli keskimäärin palveluihin 119 euroa ja tavaraostoihin 228 euroa vuonna 2010. Kasvua on tapahtunut kahdessa vuodessa 25 prosenttia. Palveluista suosituimpia olivat ateriointi ja kylpylä- sekä huvittelupalvelut. Kokonaisuudessaan viiden miljoonan asukkaan Pietarin talousalue tarjoaa Itä-Suomelle todelliset mahdollisuudet luoda työpaikkoja ja yritystoimintaa matkailusektorilla.
Etelä-Savon maakuntaliiton tavoitteena on maakunnan houkuttelevuuden lisääntyminen ulkomaalaisten matkailukohteena ja Venäjän kielen ja venäläisen tapakulttuurin tuntemuksen nouseminen matkailusektorin vahvuudeksi ja kilpailuvaltiksi. Muista maista saapuville matkailijoille halutaan kehittää joustavia Venäjällä käynnin mahdollisuuksia sekä yhteisiä suomalais-venäläisiä matkailun tuotepaketteja, joissa kohteita on kohteita sekä Suomessa että Venäjällä. Konkreettisena tavoitteena on 48 tunnin viisumivapaiden junamatkojen toteutuminen, mikä lisäisi merkittävästi venäläisten matkailijoiden määrää.
Tutkimustietoa tarvitaan lisää
Suomessa Venäjän taloutta koskeva tutkimustiedon ja koulutuksen tarve kasvaa kauppasuhteiden nopean kehittymisen myötä. Yksittäistä toimialaa, esimerkiksi matkailua, koskevaa tutkimustietoa on hyvin niukasti saatavilla. Ammattikorkeakoulujen yrityksiä lähellä oleva koulutus- ja TKI -toiminta voi tuottaa parhaimmillaan nopeasti yritysten kehittämistä tukevaa tietoa, myös venäjän kielellä. Ammattikorkeakoulu antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen perustuvaa korkeakouluopetusta sekä tehdä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Elinikäisellä oppimisella on yhä suurempi merkitys niin suomalaisten kuin maahanmuuttajataustaisten ammattitaidon kehittämisessä.
Itäisen Suomen kehittymisen kannalta valtiovallan on kielipoliittisilla linjauksillaan mahdollistettava vaihtoehto opiskella venäjän kieltä entistä laajemmin jo peruskoulussa. Näin luodaan pohja työelämän tarpeeseen vastaaviin korkeakouluopintoihin osallistumiselle Suomessa ja Venäjällä. Kielipoliittisissa ratkaisuissa on myös turvattava kaikkien nuorten mahdollisuudet halutessaan tavoitella valtion ja kuntien virkoja.
Taustatietoa venäläisten matkailusta Suomeen Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta v. 2010
Taustaa venäjän kielen merkityksestä työnantajien näkökulmasta
Mikkelin ammattikorkeakoulun matkailualan Venäjä-osaajat
Mikkelin ammattikorkeakoulun matkailualan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
Jyrki Koivikko
Mikkelin Ammattikorkeakoulu oy:n hallituksen puheenjohtaja
jyrki.koivikko(a)evl.fi
