Suomalaiset nuoret biologit Taipeissa

Erityisesti luonnontieteissä järjestetään kansainvälisiä tiedeolympialaisia, jotka on suunnattu lukiolaisille. Biologiaolympialaiset on reilun viikon mittainen kansainvälinen kilpailu, joka kiertää jäsenmaissa.

Alkuvuosina kilpailu oli Eurooppa-keskeinen, mutta viime vuosina kisoja on järjestetty pääosin Aasiassa: Tänä kesänä kilpailu järjestettiin Taiwanin Taipeissa. Suomi on osallistunut kilpailuun jo vuodesta 1997 alkaen. Täällä kisoja ei ole vielä järjestetty.

Taipeissa edustaneet kertovat, miten biologia liittyy heidän erikoisalaansa

- Yhteys biologian ja suomen kielen välillä saattaa kuulostaa hataralta mutta on olemassa, toteaa syksyllä Turun yliopistossa suomen kielen opinnot aloittava Laura Poso. - Keväällä lukiessani suomen kielen pääsykoekirjoja tein marginaaleihin merkintöjä ”vrt. jokin biologinen term”. Kielen eriytymiseen johtava muutos toi mieleeni lajiutumisen siihen vaikuttavine tekijöineen, kielikuntakaaviot muistuttivat fylogeneettisiä sukupuita ja monikielisessä yhteisössä eri kielillä on käyttöalueensa, ekolokeronsa. Teoriat ja termit menevät osittain päällekkäin: lajiutumisen periaatteiden ymmärtäminen auttaa hahmottamaan kielen syntyä ja kehittymistä, samoin lajit ja kielet uhanalaistuvat. Laura kirjoitti ylioppilaaksi Turun suomalaisen yhteiskoulun lukiosta.

- Evoluutio on ajatuksena, ei pelkästään biologiassa vaan myös laajemminkin, uusi ajatus, sanoo Tuomas Aivelo, joukkueen valmennuksesta vastaava evoluutiobiologian jatko-opiskelija Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista. - Pitkään maailmaa pidettiin paikallaan pysyvänä ja eliölajeja, kuten monia muitakin asioita, muuttumattomina. Ajatus muutoksesta ja tietynlaisesta kehityksestä on levinnyt biologiasta muille aloille, kuten kielitieteeseen tai yhteiskuntatutkimukseen. Viime aikoina on lisäksi puhuttu evoluutionäkökulman mukaan tuomisesta ihmistieteisiin. Tässä on vielä edessä pitkä matka, mutta keskusteluyhteys tieteiden välillä on jo olemassa, myös teoreettista filosofiaa opiskellut Aivelo valaisee.

Pronssia voittanut Leppävaaran lukion Tinja Toikka aloittaa syksyllä eläinlääketieteellisessä Helsingin yliopistossa. - Eläinlääketieteessähän erilaisten eläinten anatomian ja fysiologian osaaminen on kaiken perusta. Jotta voi hoitaa sairasta eläintä, täytyy ensin tietää, miten terve eläin toimii. Anatomia ja fysiologia eivät kuitenkaan riitä: jalostuksen kerryttämien perinnöllisten tautien torjumisessa genetiikka on välttämätöntä ja eläinten hyvinvointi ei ole aina kiinni pelkistä fyysisistä tekijöistä. Etologia auttaa ymmärtämään eläinten luontaista käyttäytymistä ja tarpeita, kuvailee Toikka.

- Ihmisen biologia on tietysti ratkaisevan tärkeässä osassa ihmislääketieteessä, mutta sen ymmärtämiseksi on hyödyllistä ymmärtää myös muita eliöitä sekä niiden sukulaisuussuhdetta ihmiseen, kertoo Suomen ensimmäisen hopeamitalin kymmeneen vuoteen tuonut Mikaela Mutru. Mikaela on Ressun lukion kasvatteja. - Eläimillä voi saada tietoa, jota ei eettisistä syistä haluta selvittää ihmisillä, ja sukulaisuutta ymmärtämällä arvioidaan tiedon soveltuvuus ihmisiin. Kasvituntemus on tärkeää myrkkyjä ja lääkeaineita ajatellen, ja bakteerien sekä virusten toiminnan ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää tartuntatautien parantamiseksi, pohtii Mikaela Mutru. Hän aloittaa lääketieteen opiskelijana Helsingin yliopistossa.

Pronssimitalisti Joni Ollonen Nakkilan lukiosta aloittaa fysiikan opinnot Helsingissä - Biologian löydöistä on hyötyä varsinkin käytännölliselle fysiikalle.  Esimerkiksi hämähäkkien seitit ovat auttaneet kestävien kuitujen tutkimuksessa ja lintujen lennon tutkiminen on edistänyt aerodynamiikkaa. Tällä hetkellä kuumia tutkimusaiheita ovat bio- ja lääketieteellinen fysiikka, jotka muodostavat luonnontieteiden jatkumoa elävistä eliöistä atomitason ilmiöihin, kertoo Joni Ollonen.

Aivelon lisäksi kansainvälisen juryn toimintaan osallistuivat Matias Lommi ja Tiina Moilanen Biologian ja maantieteen opettajien liitosta. Tänä vuonna Suomen mitalisaldo – hopea ja kaksi pronssia - sivusi kisahistorian parasta tulosta kymmenen vuoden takaa. Parhaiten menestyivät totutusti Aasian maat ja englanninkieliset maat, erityisesti Yhdysvallat.  Ensi vuonna kisaamaan lähdetään Singaporeen.

Taloudellinen tiedotustoimisto tuki Suomen joukkueen matkaa kansainvälisiin biologiaolympialaisiin.

Teksti: Tuomas Aivelo ja Matias Lommi
Kuvat: Matias Lommi