Asiakaspalvelun ja myynnin tunneilla kohtaavat erilaiset nuoret arvoineen ja kokemuksineen sekä liiketalous, kannattavuus, organisaatiot, toimintatavat, tuotteet ja erilaiset asiakkaat. Tämä maasto on mahdollistanut monia väittelyitä, joissa asiakaspalvelun - ja myyntityönprosessit ovat avautuneet kuin itsestään. Tällä pelikentällä rooleista ei ole puutetta. Nämä, joskus kiihkeätkin, väittelyprosessit ovat lähteneet liikkeelle jostain asiakaspalveluprosessin osasesta. Oppitunnilla esitetty näkökulma on haastanut oppijan aiemmat käsitykset, ja hän turhautuu. ”Miten tällaista voidaan edes esittää, opettaja ei elä tässä ajassa.”  Opiskelija tuo oman näkökulmansa kiivaasti esiin, ja tämän jälkeen padot murtuvat. Yhä useampi nuori haluaa jakaa oman käsityksensä asiasta muiden kanssa. He haluavat osoittaa olevansa oikeassa ja opettaja väärässä. Parhaimmillaan se luokan hiljaisinkin tuo oman näkökulmansa tähän yhteiseen keskusteluun. Luokkatilanteesta ei puutu dramatiikkaa, tunteita eikä haastavuutta. Ja täydellinen kaaos on syntynyt. Ohjattuna tuo kaaos on kuitenkin tuottanut laajan yhdessä laaditun esityksen käsiteltävään asiakokonaisuuteen.  Kokoavassa keskustelussa yritetään löytää johtopäätös, lopputulema kaikelle esitetylle.

Ja opittiinko tässä mitään? Ehkä nuori tuleva ammattilainen on päässyt harjoittamaan tulevaa ammatillista osaamistaan. Hän on harjoittanut argumentaatiotaitojaan, on saanut kokemuksen siitä, miten erilaiset non-verbaalit viestit vaikuttavat omaan ja toisten esitykseen, on kohdannut tilanteen, jossa on siedettävä erilaisia mielipiteitä, on harjoittanut kuuntelutaitoa ja on ollut vuorovaikutuksessa. Esiintymistaitoja on hiottu, ongelmanratkaisutaitoja on koeteltu. Ja mikä tärkeintä, on saatu siedätyshoitoa siitä, ettei aina ole olemassa vain yhtä oikeaa näkökulmaa, vaan asiakaspalvelun ja myyntityön monimuotoisuus on olotila, jossa esim. myyjät luontevasti työskentelevät päivittäin.

Oppiaineen oppisisällöt ja erilaiset nuorten elämysmaailmat ovat olleet hedelmällinen alusta näille, parhaimmillaan spontaaneille, väittelytilanteille. Nämä keskustelu-/ väittelytunnit ovat olleet opettajanurani tähtihetkiä.  Näissä tilanteissa olen saanut lisää omaan opettajuuteeni, olen oppinut ymmärtämään nuoria ja heidän maailmaansa. Näillä tunneillani ei voi edetä vain oman oppiaineeni tavoitteiden mukaisesti. Oppiaineet sekoittuvat työelämän tarpeiden mukaisesti. Väittely tulisi ottaa yhdeksi opetusmenetelmäksi, vaikka se työmenetelmänä vaatii opettajalta enemmän kuin perinteinen hiljainen esseen kirjoittamisen ohjaus tai luento.  Näiden tuntien jälkeen ei ole tarvinnut pohtia ovatko nuoret oppijat olleet myös henkisesti paikalla oppitunnilla.

Yrittäjän Päivä kouluissa
Suomi tarvitsee paljon uusia nuoria yrittäjiä, kun kymmenet tuhannet nykyiset yrittäjät jäävät eläkkeelle. Opetushallitus kannustaa kouluja ja oppilaitoksia tarjoamaan nuorille tietoa ja kokemuksia yrittäjyydestä.
Yrittäjän Päivä on hieno tilaisuus tehdä yrittäjyys ja yrittäminen nuorille tutuksi ja uravalinnan vaihtoehdoksi. Yhteistyökumppaneita koulu löytää paikallisen yrittäjäjärjestön kautta ideoimaan tapahtumia, joissa oppilaat ja opettajat tutustuvat paikallisiin yrityksiin. Taloudellisen tiedotustoimiston sivuilta löytyy vinkkejä teemapäivän toteutuksiin.

Yrittäjyyskasvatus ja oppimisympäristöt
Yrittäjyyskasvatuksella tuetaan oppilaan sisäistä yrittäjyyttä: yritteliäisyyttä, aktii-visuutta, luovuutta, sinnikkyyttä ja yhteistoiminnallisuutta ja autetaan oppilasta ymmärtämään yrittäjyyden merkitys yhteiskunnassa.
Yrittäjyyskasvatus antaa oppilaalle niitä tietoja ja valmiuksia, joita hän tarvitsee työelämässä joko itsenäisenä yrittäjänä tai toisen palveluksessa.
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöinä tulisi nähdä kouluissa tapahtuvan oppimisen lisäksi yrittäjyyskasvatukselle otollisia oppimisympäristöjä, muun muassa työ- ja elinkeinoelämävierailut, TET-jaksot, koulujen kerhotoiminta ja erilaiset simulaatiot esimerkiksi Yrityskylä

Yrittäjyys ja yrittäminen
Yrittäjyys ei ole vain yrityksen perustamista, sen hoitamista ja kehittämistä, vaan yrittäjyyttä tarvitaan opiskelussa, työnhaussa ja työssä toisen palveluksessa. Työelämässä arvostetaan ominaisuuksia, joita yrittäjissäkin on.
Kun on palava halu toteuttaa unelmansa, luoda uutta, uskoo ideaansa ja on valmis työskentelemään sen eteen, on hyvä ryhtyä yrittäjäksi.

Heikki Piilonen
Alueyhteyshenkilö
Taloudellinen tiedotustoimisto, Oulu

Vuosisuunnitelma voi olla lyhyt ja ytimekäs, mikä jättää hieman pelivaraa.

Vuosisuunnitelma: Yritysyhteistyö ABB–Kalajärven koulu

-       25.8.2010 koulu-coach Mikko Hakala TAT:sta vierailee koulussa kertomassa opettajille yritysyhteistyöstä

-       Syys-lokakuussa TET-jaksona aikana opettajat tutustuvat yritysvierailulla ABB:n toimintaan, minkä jälkeen ideoidaan eri oppiaineiden välistä yhteistyötä yrityksen kanssa.

-       Yritysyhteistyö aloitetaan syksyllä 9. luokilla: 1-2 oppilasta on mahdollisesti TET-jaksolla ABB:lla

-       ”Tuulivoimaa”  alustavana teemana:    Tällä hetkellä tuulienergia näyttää kiinnostavalta aiheelta, jota voi tutkia eri oppiaineiden puitteissa.

-       Teknisen työn valinnaisryhmä on kiinnostunut tuulienergiasta  ja suunnitelmissa on yritysvierailu sekä oppilaiden oma projekti aiheesta.

-       Marraskuussa fysiikan ryhmä käy työskentelemässä ABB:n fysiikan laboratoriossa.

-       Tuulivoimaloiden sijoittuminen ja ympäristövaikutukset voivat olla maantiedon tutkimusaiheita.

-       Valinnaisaineista kuvataide (visuaalisuus) ja musiikki (äänimaailma) tuovat uusi näkökulmia.

-       ABB:n yritysvierailulle lähtevät oppilaat tekevät äidinkielen ja oppilaanohjauksen  tunneilla työhakemuksen ja cv:n, jolloin he perehtyvät myös yrityksen työtehtäviin ja pohtivat omaa osaamistaan. Näin he  sitoutuvat projektiin, mikä ilmenee myös hyvänä käyttäytymisenä, koska tehdaskäynneillä turvallisuus on tärkeätä.

-       Työhakemus ja cv tehdään eri kielillä, koska yritys on kansainvälinen.

-       Yhteiskuntaoppi: työelämätietous, taloustieto, globalisaatio…

-       Oppilaanohjauksessa yritysvierailulla tutustutaan yritykseen työnantajana ja kuullaan työntekijöiden uratarinoita.

-       Ope-TET mahdollisuuksien mukaan

-       Kevätlukukaudella 7. luokat tutustuvat historian tunnilla ABB:n historiaan Suomen teollistumisen yhteydessä. Tuotokset tulevat kaikkien oppilaiden nähtäviksi ja myös sähköisesti opitiin.

-       Keväällä ABB-päivä, jolloin kootaan näyttely ja esitetään tuotoksia.

Mitä tämä parviäly tarjoaa minulle? Olemmehan aina käyneet arkisten ja myös tieteellisten ongelmien kimppuun ryhmissä. Erilaisia näkökulmia ja ratkaisuja on totuttu saamaan ryhmässä nopeammin aikaiseksi kuin yksin puurtamalla. Parviälyn rikkautena on se, että täällä verkossa yhteisen tiedon jakaminen ja uuden tiedon rakentaminen suunnitellusti ja suunnittelematta saavat uusia ulottuvuuksia.  

Utopiat, ennakointi, skenaariot ja visiot saavat meidät monesti lähes epätoivon partaalle, koska tulevaisuuden hahmottaminen muistuttaa melkein harhanäkyä. Tulevaisuuteen katsominen ei kuitenkaan ole ennustamista vaan parhaimmillaan juuri parviälyn hyödyntämistä. Omaan osaamiseen parviälyn hyödyntäminen on tuonut uusia haasteita: kuinka ketterä ja avoin olen muutokselle? Surowiecki asettaa kirjassaan neljä ehtoa parviälyn toimivuudelle:

• jäsenten tulee olla näkemyksistään riippumattomia
• joukon on oltava monipuolinen
• parven on toimittava hajautetusti
• parven näkemykset on koottava yhteen

Surowieckin mukaan massojen viisaus haastaa elitistisen asiantuntijuuden. Meistä tavallisista netin käyttäjistä tuleekin nyt keskeisiä tiedon tuottajia. Ongelmana on, että emme voi tulevaisuudessakaan olla kaikkien saatavilla ja aina tavoitettavissa. Huomaan monesti, että teknologiaosaamisen rinnalla tarvitsen myös aikaosaamista. Tulevaisuuden koulussa ja työelämässä tarvitaan varmasti työkaluja tämän haasteen ratkaisemiseen.

Yksi mahdollinen parviälyn kehitys voi olla se, että sosiaalinen media auttaa netin parvia teemoittumaan ja rajautumaan pienempiin käyttäjäryhmiin. Samalla luottamus nettiyhteisöä kohtaan lisääntyisi. Sellainen yhteisö menestyy, joka pystyy tarjoamaan luotettavan vuorovaikutusalustan, jossa käyttäjä ei joudu manipuloinnin, häiritsevän mainostamisen tai tietoturvan kanssa vaikeuksiin.

James Surowieckin ajatuksiin voit tutustua lisää täällä. Surowieckin ajatuksiin tutustumisen jälkeen aion ottaa selvää Cass R. Sunsteinin teoksesta Infotopia. How many minds produce knowledge.

Mikko Kuivalainen
Taloudellinen tiedotustoimisto

Miksi alle 18-vuotiaiden on niin vaikea saada kesätöitä?

Katsoin eräänä päivänä tilannetta netistä. Alaikäiset voivat saada kesätöitä periaatteessa, mutta vain pieni osa saa töitä käytännössä.

Yritykset minimoivat riskejä, ymmärrettävistä syistä. Kukapa haluaisi käräjäoikeuteen syytettynä esimerkiksi alaikäisen (lapsen) työturvallisuuden laiminlyönnistä? Toisaalta onko nuorekasta työvoimaa niin paljon tarjolla, ettei alle 18-vuotiaita tarvitse välttämättä palkata?

Lapsia suojeleva lainsäädäntö tavallaan suojelee, mutta toisaalta estää mahdollisuuksia saada arvokasta työkokemusta. Suojelu ja turva ovat hyviä ja tarpeellisia asioita, mutta missä kulkee raja?

Mistä tässä kaikessa on kyse? Voisiko joku valaista asiaa?

Me suomalaiset opettelemme englantia ja tunnemme "jenkkikulttuuria". Yhdysvallat voitti kaksi maailmansotaa, kukisti kommunistisen Neuvostoliiton markkinataloudellaan, loi vaurautta, valloitti avaruuden jne. Lisäksi trendit, kulutustottumukset ja monet tavat toimia luodaan Yhdysvalloissa. Tämä tarjoaa amerikkalaisille etulyöntiaseman (mm. tuotekehittelyssä) talouden valtavan voluumin ohella. Yhdysvaltojen siirtolaispolitiikka on osoittanut toimivuutensa. Kärjistetysti sanottuna ulkomaalaisia laitetaan nopealla aikataululla ajamaan taksia tai tekemään väitöskirjaa. Yhdysvaltojen ikärakenne on myös dynamiittia, toisin kuin meillä harmaassa Euroopassa tai poikalasten luvatussa maassa, Kiinassa (siellä riittää tekijöitä, mutta väestöllinen epätasapaino aiheuttaa yhteiskunnallista levottomuutta).

Perusteita englannin ja amerikkalaisen kulttuurin tuntemiselle löytyy useita. Ollessani opettajana kuulin usein nuorten suusta lausahduksen: "Kyl englannil pärjää". Onko asia näin? Tiedämme, että kyseessä on turha luulo. Toisaalta englannin kielen asema kasvaa koko ajan. Tuleeko tähän muutos Kaukoidästä?

Luen parhaillani iltalukemiseksi Mark Leonardin kirjaa: "Was Denkt China?" Kirjan saa myös englanniksi: "What Does China Think?"

Tässä on kirjan pari ajatusta kiinalaisesta demokratiasta ja kansallishengestä:

Oma käännös:)

Länsimainen demokratia on kuin ravintola, jossa asiakas voi valita ranskalaisen, italialaisen tai saksalaisen kokin aina sen mukaan, mitä haluaa syödä. Kiinalaisessa demokratiassa meillä on aina sama kokki, Kommunistinen Puolue, mutta voimme yhä useammin päättää mitä haluamme ruuaksi.

Fang Ning, Kiinan yhteiskuntatieteellinen akatemia

Kiinan nousu on luonnostaan taattu asia. Viimeisen 2000-vuoden aikana Kiina on saavuttanut useaan kertaan supervallan aseman... Jopa vielä vuonna 1820, parikymmentä vuotta ennen Oopiumsotaa, Kiina tuotti 30 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Kiitos tämän suurvaltaperinteen, kiinalaiset ovat toisaalta hyvin ylpeitä maastaan ja toisaalta hyvin surullisia vaatimattomasta kansainvälisestä asemastaan. He pitävät Kiinan alemmuudentilaa vain historiallisena virheenä, joka heidän pitäisi korjata.

Yan Xuetong, "The Rise of China in Chinese Eyes"

Kirjan mukaan Kiinassa vallitsee tällä hetkellä erännlainen kaksoisjärjestelmä sekä taloudessa että politiikassa. Taloudessa vallitsee kommunistinen järjestelmä, mutta samaan aikaan Kiinassa harjoitetaan varsin vapaamielistä talouspolitiikkaa, jopa laissez faire-muodossa. Valtion johto on kommunistinen, mutta toisaalta myös johto on lähtenyt mukaan varovaisiin demokratiakokeiluihin, hallitusti.

Kiinan nousussa on haasteita. Häikäilemätön luonnon tärvely aiheuttaa kustannuksia. Esimerkiksi Kiinan savusumu vaikeuttaa jo lentoliikennettä. Maaseutu- ja kaupunkilaisköyhälistön kapinointi on jo yleistä. Tämä läpäisee meillä Suomessa harvoin uutiskynnyksen, toisin kuin esimerkiksi Matti Vanhasen lautakasa.

Kasvukivuista huolimatta Kiinan talouden ja poliittisen vaikutusvallan nousu on mykistävää. Esimerkiksi Shanghaissa rakennetaan uusia taloja niin nopeassa tahdissa, että kaupungin kartat pitää uusia kahden viikon välein.

Ei muuta kuin mars kiinan kielen ja kulttuurin kurssille! Eikö se ollutkin se helppo kieli?:)

Yläastevaiheessa (myös lukiossa) koulu ei usein motivoi nuorta ja toisaalta kodit ja koulu ovat usein epäonnistuneet eri alojen esittelyssä, valtavasta tarjonnasta huolimatta. Eri alojen tuntemukseen voi vaikuttaa oppilaanohjaajien vähäisten resurssien ohella myös tämän hetken nuorisotyöttömyys ja talouden lama. Esimerkiksi metsäteollisuus ei vedä nuoria, ymmärrettävistä syistä, vaikka alan tulevaisuus ei näytä niin synkältä kuin voisi mediasta päätellä ja eläköityminen tulee olemaan suurta.
 
Eri alojen tuntemusta lisäisi se, että nuoret pääsisivät vielä enemmän tutustumaan eri aloihin ja työelämään   yleensä. Tutustuminen voi tapahtua myös koulun tiloissa. Tietysti kesätyöt ja harjoittelupaikat lisäävät tuntemusta osaltaan. Myös eri oppiaineiden opetus tulisi linkittää tehokkaasti työelämään.  
 
Taloudellisen tiedotustoimiston teettämissä lukuisissa nuorisotutkimuksissa käy muun muassa ilmi, että harva nuori osaa yhdistää oppiaineita työelämään. Vain itse oppiaineiden opettelu yleissivistyksen tähden ei motivoi kaikkia. Tämän seurauksena peruskoulun päästötodistuksesta voi tulla huono. Monelle tie nousee jo tässä vaiheessa pystyyn. Tämä on koko koulutusjärjestelmällemme valtava haaste.

Yläasteilla ja lukioissa opetus tulisi myös aineenopettajien toimesta linkittää työelämään, edes joskus. On upeata, jos nuorille näytetään esimerkiksi fysiikan käyttö työelämässä. Näin nuoret saavat lisämotivaatiota opintoihin ja lisätietoa eri aloista. Tässä tuettaisiin "heikompien" oppilaiden ohella myös niitä huippuja, joita tulevaisuuden Suomi tarvitsee erityisesti.
 
Itse opiskelin ruotsia peruskoulussa, lukiossa ja yliopistossa suoritin virkamiesruotsin. Missään vaiheessa opintoja ei painotettu ruotsin kielen merkitystä työelämässä. Olisi ollut motivoivaa, jos jossain yrityksessä tai esimerkiksi Helsingin kaupungilla oltaisiin esitetty ruotsin merkitys työkielenä. Tästä koulu ja työelämäkenttä olisivat voineet huolehtia, koska ruotsin osaajia tarvitaan. Yksi vierailu olisi kestänyt yhden iltapäivän ja sekoittanut opettajan kurssiaikataulun, mutta se olisi ollut sen arvoista. Kodissani vastustettiin "pakkoruotsia". Siis koulun varsin tylsä harjoittelu ilman motivointia, yhdistettynä kodin asenneilmapiiriin aiheutti sen, etten oppinut ruotsia vaikka puhuin ja kirjoitin sujuvaa saksaa, ruotsin sukulaiskieltä.
 
Valtion, kuntien ja yritysten luulisi kiinnittävän asiaan enemmän huomiota. Tällä hetkellä nuoret, jotka ovat jo opiskelemassa (esim. Aalto-yliopistossa tai ammattikoulussa) saavat esimerkiksi monilta yrityksiltä huomiota. Entä ne nuoret, jotka ovat tekemässä tulevaisuuden valintojaan yläasteilla tai lukioissa? Heidät pitäisi saada myös innostumaan työelämästä ja sen myötä opinnoistaan. On paradoksaalista, että perus- ja lukiokoulutukseen käytetään paljon rahaa, mutta osa nuorista ei oikein tiedä miksi ovat koulussa.
 
Nuorilla on oikeus tietää ja nähdä omin silmin, mihin oppiaineita käytetään. Tätä kaipaavat erityisesti sellaiset nuoret, joita ei tueta koulun ulkopuolella.

Tein itse jokin aikaa sitten ammatinvalintatestin. Sen mukaan ”ammattejani” olisivat markkinointijohtaja, myymäläpäällikkö ja sosiaalijohtaja. Listassa on tosin myös sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja, ei psykologia. Oma listanikin osoitti minulle, miten haasteellista on löytää oma koulutus- ja uravaihtoehto, sillä myös eri tehtävissä vaaditaan osin samaa osaamista ja samoja ominaisuuksia ja kuitenkin toimenkuvat vaihtelevat kovasti.

Olen nyt itse ollut valinnan edessä. Päätin lopulta pohdintojen jälkeen siirtyä oppilaiden hyvinvoinnin pariin Mäntsälän kuntaan. Viihdyin sosiaali- ja terveysalan koulu-coachina, joten valinnan tekeminen oli vaikeata. Kummassakin työtehtävässä on myönteisiä houkuttimia, esimerkkeinä Taloudellisen tiedotustoimiston kehittävä työote ja työkaverit, toisaalta Mäntsälän lyhyempi työmatka ja kehittämistyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Psykologi Pekka Kososen mukaan oman uran löytäminen vaatii herkkyyttä ja kykyä käyttää eteen tulleita tilanteita ja oivaltaa niiden mahdollisuudet. Kososen mukaan kuitenkin vain sydämellään näkee hyvin. 

Mitä minä tahdon elämältä kysymys on vaikea nuorelle ja omakohtaisesti taas todistettuna myös vanhemmallekin. Yhtä vaikea kysymys on se, kuvaako ajankäyttömme ja kalenterimme sitä, mitä elämältä todella haluamme.Oppilashuolto, hyvinvointi, tuen muodot tulivat tässä hetkessä itselleni tärkeiksi. 

Asiat  etenevät, vaikka ihmiset vaihtuvat. Onneksemme Taloudellinen tiedotustoimisto sai innostuneen Kati Leinosen jatkamaan sote-coachina 1.8.2010 alkaen.

Osaltani lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneilla ja mukavaa kesää!

Hakijamäärillä mitattuna kaikkein suosituin ala oli sosiaali- ja terveysala. Seuraavina listalta löytyvät mm. ajoneuvo- ja kuljetustekniikka, liiketalous ja kauppa sekä majoitus- ja ravitsemisala. Pelkästään hakijamäärällisesti mitattuna tulokset vaikuttavat halutunlaisilta. Tarvitsemmehan tulevaisuudessa runsaasti nimenomaan sosiaali- ja terveys sekä palvelualan ammattilaisia.

Vetovoimaluku kertoo totuuden

Pelkkiin hakijamääriin tuijottaminen on kuitenkin harhaanjohtavaa. Tärkeämpää olisikin tarkastella hakijamäärien suhdetta aloituspaikkoihin, ns. vetovoimalukua. Aloituspaikat kertovat siitä, kuinka paljon kunkin alan ammattilaisia katsotaan tarpeelliseksi kouluttaa. Ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta olemassa olevien tietojen pohjalta määrät pyritään suhteuttamaan tulevaan tarpeeseen.

Tämän kevään yhteishausta on tehtävissä joitakin selkeitä huomioita. Kone-, metalli- ja energiatekniikan hakijamäärät ovat romahtaneet erityisesti vuoteen 2008 verrattuna. Tilasto on samansuuntainen niin Pohjois-Savossa kuin koko Suomessakin. Arkkitehtuuri ja rakentaminen ovat kokeneet saman ongelman. Alan vetovoima väheni dramaattisesti viime kevääseen verrattuna.

Vetovoimaisimpien alojen joukosta löytyvät muun muassa kauneudenhoitoala sekä viestintä- ja informaatiotieteet. Esimerkiksi Pohjois-Savon alueella yhtä kauneudenhoitoalan opiskelupaikkaa haki kuusi henkilöä ja valtakunnallisestikin luku oli lähes neljä.

Koko maan koulutustarpeita ennakoiva valtioneuvoston koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2007-2012 linjaa mm. kauneudenhoitoalan sekä viestintä- ja informaatiotieteet aloiksi, joilla on aloittajia tarpeeseen nähden edelleen liikaa. Vastaavasti kone,- metalli- ja energiatekniikka löytyy listalta alana, jolla aloittajia on tarpeeseen nähden liian vähän. Todellinen tarve ja alojen vetovoima ovat siis pahasti ristiriidassa.

Opinnot keskeytyvät

Uskoakseni ongelmana ei ole se, etteikö maastamme löytyisi riittävästi esimerkiksi kone- ja metallialasta kiinnostuneita nuoria. Todistavathan sen jo vaikkapa vuoden 2008 tilastot, joissa alan hakijamäärä kevääseen 2010 verrattuna oli esimerkiksi Pohjois-Savossa yli kaksinkertainen. Ongelmana on enemmänkin se, minkälaisin pohjatiedoin ratkaisut tehdään.

Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) keväällä 2010 teettämä Nuoret ja ammatinvalinta 2010-tutkimus kertoo, että nuoria eniten huolestuttavia asioita työelämässä ovat työn saaminen ja työttömyys. Jos tätä tulosta tarkastellaan viime aikojen kone- ja metalliteollisuuden ongelmia käsitelleiden uutisointien valossa, auttaa se ehkä ymmärtämään nuorten ratkaisuja. Vaikka nuorelle kerrottaisiin, että 2-3 vuoden kuluttua työtilanne on aivan toinen, ei se välttämättä muuta omaa työllistymistään pohtivan nuoren näkemystä.

Samainen tutkimus kertoo, että myös kotoa saatavalla tuella on nuoren alanvalinnalle suuri merkitys. Jos kotona tai lähipiirissä on omakohtaisesti koettu työttömyyttä tai lomautuksia, voi sekin helposti ohjata nuorta pois tietyiltä aloilta.

Eri alojen epätasaiset hakijamäärät tuovat mukanaan ongelmia. Suuri joukko nuoria päätyy aloille, jotka eivät ole olleet heidän ensisijaisia hakutoiveitaan. Tällä on suora vaikutus nuoren opiskelumotivaatioon. Huono motivaatio johtaa valitettavan usein siihen, että opintoja ei saada päätökseen. Ongelma on tuntunut koettelevan erityisen voimakkaasti nuoria miehiä, joista merkittävä osa on jäänyt ilman minkäänlaista ammatillista tutkintoa.

Yrityskylästä oppia

Varhaisten ja omakohtaisten työelämäkontaktien merkitystä nuoren onnistuneen ammatinvalinnan kannalta on alettu aiheellisesti korostaa viime vuosina. Monen nuoren kokemus työelämästä jää peruskoulussa melko heikoksi, eikä se useinkaan palvele aidosti ammatinvalintaa.

Työelämän pelisääntöihin ja eri aloihin tutustuminen olisi hyvä aloittaa jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Suomessa on perinteisesti lähdetty kertomaan työelämäviestejä vasta yläkoulussa, koska viestien laatiminen alakouluikäisten maailmaan sopivaksi on ollut vaikeaa.

TAT ja Nuori Yrittäjyys ry (NY) yhteistyössä avasivat huhtikuussa alakoulun 5.-6.-luokkalaisille suunnatun uuden oppimisympäristön, Yrityskylän. Se sijaitsee Tekniikan museossa Helsingissä. Käytännössä Yrityskylä on 400 neliömetrin pienoisyhteiskunta, jonka sisällä oppilailla on mahdollisuus harjoitella kansalaisina ja kuluttajina toimimista.

Ennen Yrityskylään saapumista oppilaat käyvät opettajan johdolla läpi 10 tunnin opintokokonaisuuden, jossa perehdytään keskeisiin aihepiireihin. Lisäksi valitaan jo etukäteen ammatit, joissa varsinaisena Yrityskylä-päivänä toimitaan. Työhakemukset tehdään opettajalle, joka tekee myös työhaastattelut.

Kokemukset Yrityskylästä kuluneen kevään osalta ovat hyvin rohkaisevia. Palaute on ollut erittäin positiivista niin oppilailta kuin opettajiltakin.

Yrityskylä ensi vuonna Kuopioon

Yrityskylän konsepti on suunniteltu siten, että se on helposti liikuteltavissa. Kevään aikana ilmoitettiin, että seuraavan lukuvuoden kuluessa Yrityskylä siirretään vähäksi aikaa Helsingin ulkopuolelle. Kiinnostusta oli useilla suurimmista kaupungeistamme, mutta tällä kertaa voiton nappasi Kuopio.

Joukko kuopiolaisten Kalevalan ja Puijonsarven koulun oppilaita kävi jo keväällä viettämässä Yrityskylä-päivän Helsingissä. Tammi-helmikuussa 2011 tämä mahdollisuus on tarkoitus tarjota reilulle tuhannelle Kuopion ja sen lähikuntien oppilaalle.

Projekti toteutetaan yhteistyössä Kuopion kaupungin ja alueen elinkeinoelämän kanssa. Yrityskylän saapuminen on Kuopiolle sekä imagollisesti että oppisisällöllisesti positiivinen asia, joka tulee varmasti herättämään valtakunnallista kiinnostusta. Yrityksille tarjoutuu mahdollisuus tavoittaa tulevaisuuden työntekijöitä, jotka tekevät omia koulutus- ja uravalintojaan lähivuosina.

Toivon mukaan Yrityskylästä saadaan tulevaisuudessa pysyvä ja valtakunnallinen oppimisympäristö, joka omalta osaltaan auttaa nuoriamme löytämään omat alansa.

Olli Paavola

SAILAKSEN OPETUKSIA:

FINANSSIKRIISI

Keiden syy?

V: Poliitikkojen, erityisesti amerikkalaisten

Varjopankkitoiminta eli investointipankkien toiminta on kasvanut varsinkin Yhdysvalloissa. Erityisesti rahoitusmarkkinat tarvitsevat poliitikoilta suunnan osoitusta ja ohjausta. Investointipankit eivät saaneet julkisen vallan säätelyä. Tämän seuraukset me kaikki tunnemme.

Sailaksen mukaan rahoitusmarkkinoilla tapahtuu tämän kaltaisia rahoituskriisejä 0,0000000000000000000000007 % todennäköisyydellä. Kyseessä on maailmanhistorian ensimmäinen globaali finannssikriisi. Sen seurauksista ei ole mitään historiallista kokemusta.

Finanssikriisin aallot iskivät Suomeen voimakkaasti. Tuotannon supistuminen oli vuosina 2008-2009 suunnilleen yhtä suuri kuin vuonna 1918, mikä on jo katasrofaalista. Tietysti yhteiskunnan rakenne oli erilainen vuonna 1918, mutta silti pudotus oli valtava.

KREIKAN KRIISI

Keiden syy?

V: EU-poliitikkojen

Euroopan unionissa on tiedetty jo noin 10-vuotta, että kreikkalaiset vääristelevät tietoja taloudestaan. Lisäksi euron vakaus- ja kasvusopimus on rakennettu alun perin liian löysäksi 3 % alijäämävaralla suhteessa BKT:een.

Sen lisäksi että itse sopimus on löysä, siitä alettiin joustaa hyvin nopeasti. Lisäksi sopimuksen mukaan ylivelkaantunutta valtiota ei saa tukea. Tätä sääntöä rikottiin heti, kun tuli ongelmia.

Poliitikot ovat suoraan sanoneet tiukan talouskurin olevan äänestäjille niin epämieluista kuultavaa, että kuri on jäänyt taka-alalle. Sailas kutsuu EU-päättäjäjien toimintaa lammasmaiseksi.

Kriisin koko kulkua ei ole vielä nähty. Kreikan ohella on myös muita ylivelkaantuneita alueita. Valtiot eivät siis voi elää loputtamasti velaksi.

VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN SUOMESSA

Väestön pyramidi takaa sen, että työtunnit supistuvat. Tuottavuuden kasvua on vaikempi ennustaa. Se kuitenkin hidastuu. Palveluissa on haastavampaa nostaa tuottavuutta ja koulutus ei enää merkittävästi nosta sitä. Eräänlainen lakipiste on saavutettu.

Suomen huoltosuhde romahtaa maailmanhistoriallisesti seuraavan 20-vuoden aikana. Kyseessä on siis erittäin poikkeuksellinen ilmiö. Suomessa on alueita, joissa ei ole kohta vakituisia asukkaita yhtään, kun eläkeläiset poistuvat.

Miksi?

V: 1. Vähän maahanmuuttoa 2. Sodan jälkeen syntyi paljon lapsia (vuonna 1947: 110 000 lasta), mutta Suomessa syntyvyys putosi nopeasti sodan jälkeen.

SUOMEN TARINA JATKOSSA

Seuraavan hallituksen pitää tehdä rankka kulukuuri.

Sailas kritisoi muun muassa nuorten hidasta valmistumista työelämään, vaikka hän ei "putkikoulutusta" suosisikaan.

Sailas on huomannut, ettei kaikkia nuoria työelämä erityisen paljoa edes kiinnosta. Paras lääke tähän on nimeltään euro. Tämä tarkoittaa muun muassa tuloveron laskemista, jos halutaan aktivoida ihmisiä laajalla rintamalla.

Laaja koulutusverkko saa kritiikkiä. Meillä ei ole millään varaa esimerkiksi näin laajaan ammattikorkeakouluverkostoon, kuten meillä on tällä hetkellä.

Sailaksen mukaan monia rakenteellisia uudistuksia on tulossa. Koko suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on vaakalaudalla. Kauhuskenaarioissa Suomen tie on Argentiinan tie. Argentiina oli yksi maailman rikkaimpia maita 1900-luvun alussa.   

KIRJOITTAJAN OMA YHTEENVETO

Pitääkö tässä alkaa parkua!! Meillä on jo ilmastonmuutos ja vapaa kasvatus! Eivätkö ne jo riitä? Nyt saimme lisäksi ahneet amerikkalaiset pankkiirit ja hyvällä omatunnolla velaksi elävät Välimeren asukit niskoillemme.

Meillä Suomessa pitäisi saada enemmän tekemisen meininkiä, aasialaiseen malliin. Lisäksi voi olla, että ylimääräinen hyvinvointiyhteiskunnan paapominen jää pois. Suomessa nuoriso on totutettu hyvissä ajoin täyttämään Kelan lomakkeita ja vaatimaan yhteiskunnan panostusta oman hyvinvoinnin ylläpitoon. Tälle pohjoismaiselle turvalle ja ihanuudelle saattaa tulla loppu, hyvinkin pian.

Hui, kuinka julmaa, eikö totta?

Niin kauan kun meillä on rauha, ihmiset selviävät yleensä jollain tavalla. Kaikki talouden kiristyskuurit ja muu ahdistus kalpenee historiallisten katastrofien rinnalla.

Otetaan esille hieman perspektiiviä urheiden isoäitiemme ja isoisiemme kautta:

Isoisäni menetti karjalaisena eurooppalaisessa suursodassa kotinsa kaksi kertaa, isänsä, veljensä ja hänestä itsestä tuli parikymppisenä sotainvalidi. Hän oli kuolla nälkään maatessaan haavoittuneena maakuopassa Neuvostoliiton puolella. Rauhan myötä Helsingissä vallitsi osin nälänhätä ja tilanne oli muutenkin katastrofaalinen (NL:n miehitysuhka). Isoisäni alloitti opinnot täydellä teholla, pääsi työelämään, meni naimisiin (5 lasta) ja rakensi talon.