Olin kuuntelemassa viime viikolla vuorineuvos Seppo Paatelaisen näkemyksiä Pohjois-Savon tulevaisuuden näkymistä. Paatelainen käytti vertailukohtana paljolti Seinäjoen seutukuntaa, jossa hän on vaikuttanut eritoten viime vuosina. Paatelaisella on myös vahva tuntemus savolaisuudesta, toimittuaan 70- ja 80-luvuilla Kuopiossa eri työtehtävissä. Näin ollen hän onkin varmasti oikea henkilö nostamaan esiin alueiden eroavaisuuksia.

Ei varmastikaan ole mikään uutinen, että Länsi-Suomesta löytyy enemmän yrittäjähenkisyyttä kuin Itä-Suomesta. Tämä on paljolti historian eri vaiheiden muokkaamaa geneettistä perimää. Asioita on totuttu hoitamaan hieman eri tavoin. Savolainen usein odottaa, että kukahan tuon tekisi, kun pohjalainen tarttuu tuumasta toimeen. Toisaalta savolainen on perinteisesti omalla juonikkuudellaan ja supliikki-taidoillaan kuitenkin onnistunut järjestämään asiat itsensä kannalta edullisella tavalla.

Paatelaisen esitys kuitenkin herätti ajattelemaan, kuinka nykyisiin haasteisiin tulisi reagoida. Pohjalaiset on saatu tarttumaan ajan vaatimiin uudistuksiin melko hyvin ja tuloksia on saatu aikaiseksi. Kuntaliitoksilla on saatu aikaan markkina-alueen kasvu ja se onkin kohonnut maan kuudenneksi suurimmaksi. Ohittanut mm. Kuopion. Seinäjoen seutu on ollut maan neljänneksi menestynein 2000-luvulla, heti Tampereen, Salon ja Oulun seudun jälkeen. Kaikesta yrittäjähenkisyydestä huolimatta uudistukset eivät ole pohjanmaallakaan menneet ongelmitta ja niiden aikaansaanti on vaatinut kovaa työtä. Kuinka asiat saadaan sitten etenemään Savossa, jossa perinteisistä toimintatavoista pidetään tiukasti kiinni?

Vaikka savolainen luonteenlaatu on avoin ja sosiaalinen, on muutoksien aikaansaaminen alueella poikkeuksellisen hankalaa. Savolainen varoo hätäilemästä tai hosumasta viimeiseen saakka. Hän uskoo, että kyllä ne asiat siitä vielä ”lutviutuvat”. Nyt ei kuitenkaan ole oikea aika odotella ja kuulostella. Oman maakunnan kehittämisen eteen täytyy tehdä rohkeitakin ratkaisuita. Kuntien keskinäinen nokittelu ei aja kenenkään etua. Alueen tulisi toimia yhteistyössä, sillä se on loppuen lopuksi kaikkien etu. Yrittäjähenkisyyttä ja innovatiivisuutta täytyy löytyä ja sitä on tuettava. Yksityisen ja julkisen puolen on tehtävä yhteistyötä entistä tiiviimmin ja löydettävä ”järkevimmät” tavat asioiden hoitamiselle.

Alueen tulevaisuudelle on olemassa erilaisia skenaarioita. Uskon kuitenkin, että asiat menevät vielä parhain päin. Kuopion seutukunnalla on monia valtteja käsissään, jotka täytyy vain pystyä hyödyntämään. Lääkelaitoksen saapuminen, Itä-Suomen yliopisto, asuntomessut, Ikea ja viitostien suurremontti ovat kaikki alueen tulevaisuuden kannalta tärkeitä asioita. Ne kertovat myös siitä, että alueeseen ja sen tulevaisuuteen uskotaan myös muualla.

Ja mitä siihen perinteiseen savolaisuuteen tulee, niin mielestäni se elää enemmänkin enää vanhan kansan keskuudessa. Nuori, tulevaisuuden sukupolvi on jo niin monitaustainen, ettei perinteisestä savolaisuudesta voida enää puhua sen alkuperäisessä merkityksessään. Alueen juuria ja omaleimaisuutta ei pidä kuitenkaan kokonaan unohtaa, vaan sieltä tulee poimia parhaat asiat tavaramerkiksi. Olkaamme siis jatkossakin ovelia ja juonikkaita. Kun se yhdistetään yhteistyöhön, saamme kaikki varmasti vielä myös ”naatiskella” menestyksen hedelmistä.

Olli Paavola

Taloudellinen tiedotustoimisto