Innovaation synty: mitä se edellyttää?
Innovaatiot syntyvät yleisimmin varsin käytäntölähtöisesti. On ratkaistava jokin ongelma, jokin voisi toimia paremmin kuin nyt tai tarvitaan jotain aivan uutta. Mitä innovaation syntyminen sitten edellyttää?
Yhteistyötä
Innovaation syntyminen edellyttää yhteistyötä ja verkottumista. Alkuperäinen oivallus voi olla yhden henkilön, mutta hän ei voi yksin viedä oivallusta eteenpäin ilman muiden apua - tai ainakin se on erittäin harvinaista. Parhaiten innovaatioita syntymistä edistää se, että erilaiset ihmiset eri taustoista kohtaavat. Tarvitaan sosiaalista pääomaa, vahvoja linkkejä eri osapuolten välille, mutta samalla erilaisuutta silloittavaa sosiaalista pääomaa.
Rajoja
Innovaatio edellyttää myös rajoja. Jos edessä on vain tyhjä taulu ja rajattomasti mahdollisuuksia, ei tahdo syntyä mitään. Tarvitaan raamit, mielellään myös ongelma ratkaistavaksi.
Tarvetta tai pakkoa
Pakko on hyvä muusa. Tarvitaan painetta, että alkaa tapahtua. Paine voi tulla lainsäädännöstä, maailman muutoksesta tai asiakkaasta. Jos on pakko tehdä jotain kustannustehokkaasti, se usein myös onnistuu.
Häiriön sietämistä
Joskus innovaatio on jo olemassa olevien asioiden järjestelyä uudella tavalla. Tästä seuraa se, että innovaatio on aina aluksi häiriötekijä. Se kyseenalaistaa totuttuja tapoja ja tuttuja asioita. Jos omalta mukavuusalueelta ei haluta poistua, on vaikea saada aikaan uutta.
Unelmointia
Jonkun täytyy unelmoida parannuksesta tai muutoksesta. Joku haluaa, että jokin toimisi entistä paremmin tai että olisi olemassa jotain, jota aikaisemmin ei ole ollut. Tuo joku alkaa viedä ajatustaan eteenpäin, ja saa pikku hiljaa muita mukaansa.
Motivaatiota
Motivaatiota tarvitaan, sillä innovaatio on usein aluksi häiriötekijä. Tarvitaan perusteluja ja uskoa omaan asiaan. Kaikki oivallukset eivät kanna, mutta jotkin kantavat. Niitä on vain jaksettava ajaa eteenpäin.
Kokeilua ja epäonnistumista
Innovaatioita ei synny ilman kokeilua. Kokeiluun liittyy ajatus prototyypin tekemisestä, ensimmäisestä askelesta. Se tarkoittaa keskeneräisyyttä, parantamista, askelta taaksepäin ja sitten taas eteenpäin. Virheitä tulee väistämättä, virheistä opitaan ja niiden kautta prototyyppi paranee.
Systemaattista työtä
Innovaatio on usein systemaattisen työn tulos. Poikkeuksia toki on: tieteessä innovaatio on usein sama asia kuin poikkitieteellinen konflikti, usean eri tieteenalan risteyskohdassa tapahtuva oivallus.
Sattumaa
Monesti innovaatio on sattuman tulosta. Sattumien mahdollisuus kasvaa, jos ”törmäysmahdollisuuksia”, erilaisia kohtaamisia lisätään, vaikka yksittäisten innovaatioiden syntyä ei pystytäkään yleensä ennakoimaan.
Lähteet:
Veera Eskelin, innovaatiojohtaja, UPM Vesa Harmaakorpi, professori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Jukka Kilpeläinen, tutkimusjohtaja, Stora Enso Anssi Tuulenmäki: Lupa toimia eri tavalla, Porvoo 2010








