Menestyvät yritykset ovat panostaneet työntekijöiden luovuuden ylläpitoon ja innostavaan työympäristöön. Luovuus ja innovatiivisuus nähdään positiivisina käsitteinä ja niiden tuottamaa tulosta halutaan hyödyntää työyhteisöissä. Yritysten voimavaraksi on muodostunut työntekijöiden asiantuntijuus.

Edelläkävijyys vaatii yritykseltä panostusta toimintojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen, jotta voidaan reagoida asiakkaiden ja sidosryhmien muuttuviin tarpeisiin. Yritysten toimintoja kehittävät työntekijöistä muodostetut asiantuntijatyöryhmät. Laaja-alaisten ja monipuolisten työryhmien avulla yritykset pystyvät tuottamaan henkilökunnan osaamistasot näkyväksi toiminnaksi. Yrityksen tulee tunnistaa oman osaamisen todellinen taso ja hyödyntää työntekijöiden osaamista liiketoiminnan kehittämisessä.

Luovuuden ja kyvykkyyden avulla pystytään kehittämään yrityksen strategiaa uuteen, tulosta tuottavaan suuntaan. Tänä päivänä yritykset kilpailevat toimintatavoilla ja johtamisinnovaatioilla. Asiantuntijaorganisaatioissa johtaminen perustuu ihmisten osaamiseen, kyvykkyyteen ja luovuuteen. Asiantuntijoiden luovan mielikuvituksen ja kykyjen kautta, voidaan luoda uusia laitteita, tuotteita, palveluita ja toimintatapoja.

Johtaminen vaikuttaa luovuuteen

Luovalle ajattelulle löytyy monia selityksiä. Usein sen tuottamaa innovaatiotuotetta tai – ideaa hyödynnetään yrityksissä kilpailuetuna. Innovaatio perustuu usein tekniseen, taloudelliseen, sosiaaliseen tai viihteelliseen ideaan. Yhteiskunta elää jatkuvasti kehittyvässä maailmassa, jossa luodaan uusia ideoita ja tuotteita. Organisaation johtamistyyli vaikuttaa yrityskulttuurin luovaan ajatteluun. Innostava ja ideoiva johtaja saa työntekijät mukaan luovaan ajatteluun. Tiukka kontrollointi ja kritisointi johtavat eristäytymiseen työntekijöistä. Komentava johtaja saa olla rauhassa ja yksin, koska työntekijät eivät halua pyytää häneltä apua tai neuvoa.

Luovan johtajan ei itse tarvitse olla luova persoona, mutta hänen on ymmärrettävä luovuutta ja siihen johtamista. Luovan johtajan tavoite on rakentaa yrityksen luovuuden kyvykkyyttä samalla tavalla kuin strategiajohtaja keskittyy yrityksen strategiseen toimintaan. Luova johtaja näkee työntekijöiden kyvykkyyden, mutta hän ei itse pyri keksimään uusia palveluita tai tuoteideoita. Hän rakentavasti tukee työntekijöitä innostavaan ajatteluun. Vuorovaikutteinen ja keskusteleva organisaatio edesauttaa luovaa johtamista.

Luovuuteen tarvitaan tavoitteelliset rutiinit

Luovuus nähdään positiivisena asiana, mutta usein myös hauraana ja helposti hajoava. Systemaattinen johtaminen tukee luovaa ajattelua työyhteisössä. Luova työyhteisö tarvitsee tavoitteelliset rutiinit, jotta voidaan saavuttaa uudistusta ja ideoita. Innostavia ja ideoivia työntekijöitä voidaan kannustaa hyvän johtamisen avulla. Yritysten tulee huomioida omassa toiminnassaan yrityskulttuurin vaikutuksen työntekijöihin ja yrityksen menestykseen.

Taloudellisen taantuman aikana luovuuden merkitys on korostunut, koska kukaan ei halua epäonnistua ja menettää työtään. Globaalisen maailmantalouden muutos voi muuttaa yrityksen liiketoiminnan markkinoilla lyhyellä aikavälillä kannattavaksi tai kannattomaksi. Ongelmatilanteet johtavat useimmiten johdon käskytysmuutokseen. Käskytys kohdistuu usein liian helposti henkilöstöön, mikä johtaa yritystoiminnan epäonnistumiseen, tehottomuuteen ja kaakokseen.

Asiantuntijaorganisaatiossa työntekijät pystyvät näkemään muutoksessa alan kehityshaasteet ja mahdollisuudet. Keskusteluiden kautta motivoituneet työntekijät ryhtyvät toimimaan kehitysverkostoissa. Hyvä työryhmähenki voi johtaa siihen, että työntekijät uskovat yhteistyön kautta oivaltavat ja löytyvät ratkaisun ongelmiin.

• Kehittääkö luova työympäristö ajattelua arkipäivän rutiinien yhteydessä?
• Voisiko luovat työryhmät nostaa esiin työntekijöiden hiljaisen tiedon ja osaamisen?
• Edistääkö luovuus työmotivaatiota?
• Rikastuttaako luovuus työntekijän ja työyhteisön osaamisen kehittymistä?
• Miten luova työympäristö saadaan toteutettua?

Luovuuden tunnistaminen

Teksti: Katja Winogradow, Taloudellinen tiedotustoimisto

Lähteet:

Pitkänen, R. 2010. Johtamisen suurenmoinen keveys. Vantaa: Infor
Skyttä, A. 2005. Tiimiytys ja sen läpivienti – Matkalla kohti matalampia organisaatioita. Keuruu: Otava