Luovuuden tunnistaminen
Luovuus on usein yhdistetty älykkyyteen ja nähty yksilön omina persoonallisina ominaisuuksina. Ihmisten luovuutta on tutkittu vasta muutaman vuosikymmenen aikana. Psykologisesti ja pedagogisesti luovuutta alettiin tutkia 1950-luvun jälkeen. Luovuus on vaikeampi käsite kuin lahjakkuus. Moni tutkija on tutkinut luovuutta eri näkökulmista ja määritellyt teorioita luovuuden kriteereistä. 1900-luvun alussa tutkijoiden mukaan ihmisten luovuus ja mielenterveysongelmat liittyivät toisiinsa. Vielä tänäkin päivänä puhutaan leikillään luovasta hulluudesta ja neroudesta.
Tukija Joy Paul Guilford oivalsi 1960-luvulla, että luovuustutkimuksessa on useita asioita, jotka tulee ottaa huomioon. Älykkyystestit eivät osoittaneet luovuuden monimuotoisuutta, vaan ne rajoittivat ihmisten ajattelua. Guilfordin mukaan objektiiviset ja avoimet kysymykset tuottivat monipuolisemmat vastaukset, mutta vastaajat tarvitsivat alkuärsytyksen testeissä. Ärsytyksen jälkeen vastaajien ajattelu heräsi omaperäiseksi ja luovaksi.
Kannustava ilmapiiri innoittaa luovuuteen
Luovien ihmisten on vaikea toteuttaa omaperäisiä ajatuksia tai ideoida uusia toimintatapoja, jos lähiympäristö ei ole kannustava tai ei luo innoittavaa ilmapiiriä. Luovuudesta puhutaan paljon, mutta työyhteisöissä harvoin annetaan aikaa ajattelulle ja ideoinnille. Tehokas organisaatio voi usein sammuttaa luovan yksilö- tai ryhmäajattelun. Luovan organisaation tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi vapaus, luottamus, riskinotto ja pyrkimys luomaan uusia toimintamalleja, vaikka ensimmäiset eivät heti olisikaan toimintavalmiita.
Luova lahjakkuus ilmenee ihmisen ajattelutavan kautta, kun henkilö pystyy oivaltamaan ja luomaan jotain uutta ja erilaista. Kaikilla ihmisillä on luovuutta. Se kuuluu inhimillisyyteen. Yksilötasossa ihmisen luovuutta tarkastellaan psykologisesta näkökulmasta. Ihmisen motivaatio, temperamentti ja persoonallisuus vaikuttavat luovaan ajatteluun. Ajattelutapa asioista vaikuttaa suuresti ihmisen luovaan ajatteluun. Matemaattisesti ajatteleva näkee luovuuden toisella tavalla kuin kirjallisesti lahjakas henkilö. Vuorovaikutus muiden asiantuntijoiden kanssa luo uutta ajattelua ja tietoa.
Luova persoona tarvitsee kiinnostuksen ja motivaation aiheeseen. Ihminen voi tuottaa keksintöjä ja tiedettä, jos hänelle on kestävyyttä ja psyykkistä energiaa. Lahjakas osaa suuntautua alalle, josta hän pitää ja hänellä on ammatillisesti pätevyyttä aihetta kohtaan. Luovan ajattelun kautta ihminen pystyy näkemään mahdollisuudet ja tuottamaan innovaatioita. Csiksentmihalyin on luonut Flow -ajattelun, jonka mukaan ihmisen tulee keskittyä tehtävään, josta hän on kiinnostunut.
Flow vaatii energiaa ja haastavia aihealueita
Kiinnostava aihe rikastuttaa ihmisen ajattelua ja se edesauttaa luovaa ajattelua virtauksen omaisesti. Luovassa ajatteluvaiheessa ihminen on huippuvireessä ja hänen stressi vähenee. Flow-ajattelussa ihminen pystyy keskittymään aiheeseen intensiivisesti. Flow antaa ihmiselle mahdollisuuden keskittymään ajatteluun ja luomaan uutta tietoa. Flow vaatii ihmiseltä psyykkisen energian keskittämistä ja tarpeeksi haastavia aihealueita, jotta taso voidaan saavuttaa.
Luovuus kuuluu vahvasti innovointiin, koska se mahdollistaa vapaan ajattelun ja erilaisten näkemysten huomioinnin. Luovuuteen kuuluu neljä eri vaihetta: ongelman löytäminen, hautomisvaihe, oivallus ja ratkaisun oikeellisuuden hyväksyminen tai hylkääminen. Tutkija Barronin mukaan luovuuden tutkiminen on paradoksaalista. Luova prosessi on ominaisuudeltaan uutta tuottava, sellaista, jota kukaan ei ole aikaisemmin tuottanut. Luovalle prosessille tyypillistä on epämääräisyys, kun taas ongelmanratkaisussa ongelma on selkeä ja rajattu.
Innovaation kriteerit
Luovuuden tuottaman tuotoksen tulee vastata kolmeen kriteeriin, jotta sitä voidaan kutsua uudeksi innovaatioksi. Tuotoksen tulee olla ainutlaatuinen ja omaperäinen. Sen tulee olla käyttökelpoinen, jolla voidaan ratkaista ongelma tai sillä on selvä päämäärä. Kolmanneksi luovuuden tuotoksen tulee olla konkreettisesti olemassa, muuten sitä ei voida arvioida tai kehittää eteenpäin.
Luovuuden etsiminen työyhteisössä
Teksti: Katja Winogradow, Taloudellinen tiedotustoimisto
Lähteet:
Heikkilä, J. & Heikkilä, K. 2001. Innovatiivisuutta etsimässä. Helsinki: Kauppakaari.
Ojasalo, K. Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2009. Kehittämistyön menetelmät. WSOYpro.
Uusitalo, K. 1997. Isät meidän – Luovaksi lahjakkuudeksi kasvaminen. Juva: WSOY.
