Luovuus työelämässä
Organisaatiokulttuuri voi lisätä tai vähentää henkilöstön luovuuden määrää. Jos organisaation henkilöstön toimenkuvat ja työtehtävät hyvin tarkasti rajattu sääntöjen kera, niin henkilöstön luovuus ei pääse kukoistamaan. Työympäristön positiivinen työyhteisön asenne ja ilmapiiri ovat avainsanoja innostavalle ja luovalle työlle. Tämä ei tarkoita sitä, että innostava työympäristö ei tarvitsisi ohjeita tai tavoitteita. Organisaation tulee antaa tavoitteiden asettaminen luoville työryhmille, jotta jokainen jäsen sitoutuu niiden saavuttamiseen.
Työyhteisöjen ryhmistä puhuttaessa käytetään usein sanaa tiimi. Tiimi on itsenäinen ja pysyväisluonteinen yksikkö. Sillä on valtaa, vastuuta ja resursseja. Tiimin pitää omata valtaa ja resursseja kyetäkseen toimeenpanemaan ratkaisunsa. Vastuu ja mittava suoritushaaste aktivoivat tiimejä. Ne vaativat toimiakseen työrauhan ja puitteet, joissa ne kykenevät itsenäisesti ja tehokkaasti toimimaan. Vuorovaikutus eli tiedon siirtäminen suullisesti ja kirjallisesti molempiin suuntiin on merkittävä osa tiimin käyntiin saamisessa.
Luova työryhmä on tavoitteellinen
Luovan työryhmän tulee sopia omalle toiminnalle yhteiset tavoitteet ja päämäärät tiimitoiminnan käynnistysvaiheessa. Päämäärän, tavoitteiden ja odotusten tulee olla selviä kaikille työryhmän jäsenille. Tiimi tekee sitä, mitä siltä vaaditaan. Tiimiä on turha painostaa, mutta kun yrityksen odotukset ovat selvät, tiimi kykenee tarttumaan työhön määrätietoisesti. Tiimi ei ole olemassa itseään varten, vaan se tavoitteena on ratkaista ja suorittaa vaikeita tehtäviä tai ongelmia. Yhteisten tavoitteiden luomisessa tiimin tulee nähdä oman toiminnan vaikutus organisaation yleiseen toimintaan. Luova työryhmä osaa huomioida oman toiminnan vaikutuksen esimerkiksi organisaation talousosastoon. Tiimin tavoitteiden asettamisessa tulee huomioida talous, jotta toiminta olisi kannattavaa organisaatiolle.
Työryhmän pitää korostaa omaa aseman merkitystä, jossa sillä on merkittäviä ja realistisia suoritusmahdollisuuksia. Johtoportaan tulee antaa tuki, valta ja resurssit tiimin päätösten toimeenpanemiseksi. Tiimin ponnisteluilla on oltava merkitystä. Jos työryhmä saa todellista valtaa, se alkaa suoriutua paremmin ja laadukkaammin. Tämä toimii esimerkkinä muillekin työryhmille, koska ne tietävät työnsä olevan tärkeää. Tiimityön tulosten hyödyntäminen kannustaa kaikkia työryhmiä yhä kovempiin haasteisiin ja parempiin tuloksiin.
On uskallettava ottaa riskejä
Luova työskentely vaatii välillä riskinottoa ja työpanostuksen laittamista toimintojen kehittämiseen. Ryhmän yhteistyö luo hyödyllistä ristiriitaa, mutta myös haitallista. Tilanteet on aina ratkaistava. Ristiriitojen ratkaiseminen voi olla myös hedelmällistä. Pieni epävakaus tuottaa innovatiivisuutta, tyytyväisyys pysähtyneisyyttä. Tiimin jäsenten on luotettava toisiinsa ja esimiesten tiimiinsä. Työryhmän jäsenet ovat riippuvaisia toisistaan pyrkiessään saamaan aikaan yhteissuorituksia.
Keskinäisen riippuvuuden hyväksyminen edellyttää sitä, että ottaa riskin heittäytyä tiimiin. Tiimi on olemassa kovaa työntekoa varten, joten kun menee mukaan, niin kannattaa tietää, että onnistuminen edellyttää lujaa työtä. Suoritusmoraaliltaan tasapainoinen ja vahva yritys voi vaikuttaa paljonkin työntekijöihinsä laatimalla vaativia ja yksityiskohtaisia suoritushaasteita. Tiimien on otettava riskejä murtaakseen yksilöllisten, toiminnallisten ja hierarkkisten rajojen muodostamat esteet.
Tiimin vuorovaikutus kehittää osaamista
Työryhmät luovat sosiaalisia verkostoja. Ne liittävät jokaisen jäsenen verkoston yhteen ja tuloksena on valtava määrä ihmisiä, joilta voidaan välikäsien kautta saada neuvontaa ja virikkeitä. Tämän seurauksena tiimit kehittävät jäseniään. Jokainen tiimin jäsenen työasenne vaikuttaa ryhmän luovaan ajatteluun. Työryhmä voi tuhota innostavan ilmapiirin, jos kaikki tiimijäsenet eivät arvosta omaa tai toisen työtä. Luova ryhmähenki on voimavara tiimityössä. Toisen innostaminen ideointiin kehittää yhteistyön luomista. Tiimiytyksen alkuvaiheessa tiimin jäsenet voivat olla varovaisia vuorovaikutteissa työskentelyssä, mutta mitä kiinteämmin tiimin jäsenet tekevät töitä, niin sitä luontevammaksi työskentely kehittyy.
Tiimin jäsen ei voi saavuttaa luovaa työskentelytilaa, jos tiimijäsen ei sitoudu tiimin menestykseen ja tavoitteisiin. Tiimijäsen voi saavuttaa henkilökohtaisen menestymisen tiimin kautta. Luovan työskentelyn voi hävittää henkilökohtaisella asenteellaan, jos ei pidä omaa osaamistaan yllä ja kaventaa omaa ajatusmaailmaa. Tiimijäsen ei saa passivoitua tiimin yhteisten toimintojen luomisessa, vaan tuoda julki omat ajatukset. Tiimin jäsenten tasaveroisen vuorovaikutuksen kautta syntyy ajatuksia ja ideoita. Uudet tiimin ideat tarvitsevat myös palautetta tiimin muilta jäseniltä, jotta ne voidaan nähdä relevanteina ajatuksina organisaation toiminnassa.
Tiimin jäsenen tulee nähdä vuorovaikutteinen työskentely mielekkäänä ja mahdollisuutena kehittää omaa osaamistaan. Tiimi antaa tukea jäsenten luovalle ajattelulle. Heikkoina hetkinä työryhmän jäsenet antavat myös apua ongelmanratkaisuihin. Jokaiselle jäsenelle on annettava mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja tiimiä koskeviin ratkaisuihin.
Tiimin luovat jäsenet ovat erilaisia ihmisiä. Kukaan ihminen ei ole samanlainen. Erilaisuus täydentää tiimin luovuutta. Yksi tiiminjäsen voi olla analyyttinen pohdiskelija ja toinen räiskyvä uudelleen ajattelija. Persoonallisuus luo tiimille erityylisiä näkökulmia ideointiin. Jäsenten tulee ymmärtää, että tulee sietää kritiikkiä ja väliaikaista sekavuutta prosessien alkuvaiheen eteenpäin viemisessä. Jäsenten tulee katsoa omia projekteja kokonaisuuksina, jotta tiimi voi hahmottaa tavoitteet projektille. Tiimityön rakentamisessa on kiinnitettävä huomio perusasioihin. Sen vauhdittajina ovat aina suoritushaasteet. Tiimityön taustalla ovat organisaation vahva suorituskeskeisyys, johtajien näkemys tärkeistä asioista ja mittava suoritushaaste.
Teksti: Katja Winogradow, Taloudellinen tiedotustoimisto
Lähteet:
Heikkilä, J. & Heikkilä, K. 2001. Innovatiivisuutta etsimässä. Helsinki: Kauppakaari.
Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2009. Kehittämistyön menetelmät. WSOYpro.
Skyttä, A. 2005. Tiimiytys ja sen läpivienti – Matkalla kohti matalampia organisaatioita. Keuruu: Otava
