Työelämätieto motivoi jo lukioaikana
”Inhosin ruotsia ja äidinkieltä kouluaikanani”, paukauttaa Fluidhouse Oy:n toimitusjohtaja Juha Kyllönen esitellessään itseään neljälle keskisuomalaiselle lukiorehtorille.
Hän kertoo olevansa elävä esimerkki siitä, miten oma oppimispotentiaali ei päässyt vauhtiin kouluaikana.
Tämän päivän työssään hän tarvitsee englantia yhtä paljon kuin äidinkieltäkin ja näiden hyvä hallitseminen on toimitusjohtajan työn perusedellytys. ”Jos olisin ymmärtänyt enemmän työelämän vaatimuksista, olisin ollut koulussa motivoituneempi”, toteaa Kyllönen.
Työelämälähtöisyyden lisääminen on Keski-Suomen lukioiden Työelämä ja tulevaisuus – teemavuoden 2011–12 keskeisin tavoite. Yksi toimintamuoto on ReksiTET, jossa rehtori tutustuu yksin tai pienessä kollegaryhmässä päivän ajan työelämään johtajuuden ja esimiestyön näkökulmista.
Taloudellinen tiedotustoimisto ja Keski-Suomen lukiohanke järjestivät tutustumispäivän kansainväliseen Fluidhouse Oy:ön, joka on johtava hydrauliikan järjestelmäosaaja Suomessa sekä merkittävimpiä paperikonehydrauliikan toteuttajia maailmanlaajuisesti. Mukana päivässä olivat Saarijärven lukion Ulla Valkola, Hankasalmen lukion Toini Kemppainen sekä Jyväskylässä sijaitsevien Sepän lukion Yrjö Damskägg ja Normaalikoulun lukion Kirsti Koski.
Kansainvälisyys on arkipäivää
Rehtorit olivat saaneet ennakkotehtäväkseen pohtia, miten opiskelussa ja opettamisessa voisi hyödyntää ja ottaa huomioon paremmin suomalaisten yritysten globalisoituminen? Yksi konkreettinen lukio-opettajan ja yritysmaailmassa työskentelevän yhteinen osaamishaaste on kokonaisvastuun ymmärtäminen. ”Lukion keskiössä on opiskelija, ei oppiaine. Opettajan perustehtävä on hoidettava, mutta loppu on vasta sitä varsinaista työntekoa”, sanoo Yrjö Damskägg.
Toimitusjohtaja Kyllönen korosti, että jokaiselta tekijältä kaivataan monitaitoisuutta, vaikka oma erikoisosaamisala olisikin kapea. Hän on törmännyt moniosaamisen ja kokonaisvastuun haasteeseen yrityksensä Kiinan toiminnan kautta, jossa suurin kilpailukyvyn este on laaja-alaisuuden puute. ”Tulevaisuudessa menestymiseen tarvitaan sekä nörttejä että moponkorjaajia”, kiteyttää Kirsti Koski moniosaamisen haasteet. Fluidhousessa työtehtävät on pyritty rakentamaan laajoiksi, jolloin eri työntekijöiden vastuualueet menevät vähän päällekkäin.
Suomesta ostetaan asennetta ja asiantuntijuutta
Kansainvälinen toiminta on Fluidhousella arkipäivää. Yrityksellä on konttori Shanghaissa ja myyntiorganisaatioita Ruotsissa, Ranskassa, Portugalissa, Indonesiassa ja Venäjällä. ”Pitää olla siellä missä asiakkaatkin ovat, muuten putoaa kelkasta pois. Kansainvälinen asiakas ei näe lisäarvoa siinä, että hän saa ostaa Suomesta”, toteaa Kyllönen.
Suomen rooli teknologialiiketoiminnassa keskittyy yhä enemmän asiantuntijaosaamiseen, kun suorittavan tason tehtävät tehdään siellä missä työvoima on halvempaa. Fluidhouse Oy on hyvä esimerkki huipputeknologiatehtaasta, sillä jokainen siellä valmistettava osa on uniikki kappale. Perinteinen ajatus tehtaan liukuhihnatyöstä on kaukana todellisuudesta. Työ on käytännössä paljon projektien- ja ajanhallintaa ja neuvottelemista eli asioita joihin voisi saada osaamispääomaa jo lukioaikana.
Tärkein työn tekemisen asenne on se, että sen verran luvataan, mitä voidaan aivan varmasti pitää. ”Koko toimiala on muuttumassa. Suomessa keskitytään toimintaprosessien ja tuotteiden kehittämiseen. Mitä yksinkertaisempaa työtä, sen varmemmin se teetetään ulkomailla”, tiivistää Juha Kyllönen.
Rohkeutta johtamiseen ja kommunikaatioon
”Pitää tietää, minne on menossa”, toimitusjohtaja tiivistään johtajuutensa perusteet. Fluidhousen visio on säilynyt alusta asti samanlaisena. Yritys on panostanut kansainvälisyyteen ja tuotekehitykseen. Tämä oli yksi resepti lamasta selviämiseen. Rehtorit ja toimitusjohtaja jakoivat ajatuksen, että johtaminen on vaikuttamista. Jokaisen työntekijän tulee hahmottaa, mitkä ovat tärkeitä asioita juuri siinä työpaikassa ja mikä on oman työn vaikutus liiketoimintaan. Tällöin työntekijä hahmottaa myös sen, mitkä seikat mahdollistavat oman työpaikan säilymisen.
Sekä yritys- että koulumaailmassa painotetaan työntekijän valmiutta oppia uutta, kiinnostusta elinikäiseen oppimiseen sekä työelämään sopivaa tilannetajua. Fluidhousessa toimintaa ohjaavat arvot, jotka ohjaavat luotettavuuteen, kommunikaatioon, tavoitteisiin sekä ekologiseen ja eettiseen toimintaan.
Fluidhouse Oy:n kehittämisjohtaja Marko Vainio sekä henkilöstöpäällikkö Teija Voudinmäki korostivat, että aktiivisuudella ja oman osaamisen markkinoinnilla on suuri merkitys rekrytointitilanteessa. Kommunikoinnissa tärkeintä on uskallus. Kukaan ei odota kieliopillisesti täydellisiä lauseita vaan asioiden hyvää vientiä eteenpäin.
Sekä työelämässä että koulumaailmassa on tärkeää ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. ”Jos on tietoa, se auttaa asiaa. Enemmän on kuitenkin hyötyä siitä, että osaa hakea ja soveltaa informaatiota”, toteaa Kyllönen. Rehtorit totesivat, että lukiossa tulisi panostaa ilmiö –ja ongelmapohjaiseen oppimiseen, jotta nuoret olisivat valmistuttuaan hieman valmiimpia näihin työelämän vaatimuksiin.
Mielenkiintoisen päivän lopuksi rehtorit pääsivät tutustumaan niin myynti- ja suunnitteluorganisaatioon kuin tehdastiloihinkin. Päivän aikana yhtäläisyyksiä korkean teknologian huippuyrityksen ja keskisuomalaisen lukion johtamiseen löytyi paljon. ”Elämme muuttavassa maailmassa, jossa ei tulla valmiiksi”, rehtorit tiivistivät päivän tunnelmat. Hyvin alkanut yhteistyö Fluidhousen ja lukiokoulutuksen välillä tulee jatkumaan ensi talvena OpeTETin merkeissä.
Kerttu Pylvänäinen, suunnittelija
Keski-Suomen lukiohanke
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä
