27.3.2014

Lasten mediabarometri: Internet on jo osa pienimpienkin arkipäivää

Lapset käyttävät tablettitietokonetta

Erilaiset mediasisällöt ja mediankäyttö ovat tärkeässä roolissa jo kaikkein pienimpienkin lasten elämässä. Runsas audiovisuaalisten mediasisältöjen kulutus kuvaohjelmien ja digitaalisten pelien muodossa pitäisi huomioida nykyistä paremmin myös varhaiskasvatuksessa.

Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä kuvaohjelmien katselu ovat edelleen yleisimmän tavat, joilla pienet lapset käyttävät mediaa. Entistä selvästi suurempi osa kuvaohjelmista katsotaan nyt suoraan netistä. Myös digitaalisten pelien pelaaminen aloitetaan entistä nuorempana. Muutokset haastavat kiinnittämään suurempaa huomiota lasten mediakasvatukseen.

Tulokset perustuvat Nuorisotutkimusseuran toteuttamaan Lasten mediabarometri 2013 -tutkimukseen, jossa tarkasteltiin 0–8-vuotiaiden lasten mediankäyttöä. Tutkimuskyselyyn vastasi 917 lasten huoltajaa.

Edellisen kerran samaa ikäluokkaa tutkittiin vuonna 2010. Kolmessa vuodessa pienten lasten mediankäyttötavoissa oli tapahtunut huomattavia muutoksia.

Lapsille luetaan edelleen paljon

Kirjoilla ja lukemisella on perinteisesti ollut vahva asema suomalaisessa kulttuurissa, ja pikkulapsille luetaan edelleen säännöllisesti. Barometrin mukaan kirjoja tai lehtiä luki vähintään kerran päivässä lähes kaksi kolmasosaa 0–8-vuotiaista suomalaisista lapsista ja päivittäin tai lähes päivittäin 91 prosenttia.

Päivittäin tai lähes päivittäin luettiin ääneen neljälle viidestä alle kouluikäisistä ja kahdelle kolmasosalle kouluikäisistä lapsista.

Kuvaohjelmia puolestaan katseli vähintään kerran päivässä puolet kaikista 0–8-vuotiaista lapsista ja lähes joka päivä neljä viidesosaa. Yli kolmivuotiaista lapsista lähes kaksi kolmasosaa seurasi kuvaohjelmia vähintään kerran päivässä ja melkein joka päivä yli 90 prosenttia lapsista.

Kuvaohjelmia seurataan runsaasti internetin video- ja tilausohjelmapalvelujen kautta. Lähes puolet lapsista katseli kuvaohjelmia viikoittain internetin kautta, ja vähintään joskus ohjelmia seurasi netistä yli 80 prosenttia kaikista 0–8-vuotiaista. Vastaavasti ostettujen tai vuokrattujen kuvatallenteiden sekä itse tallennettujen televisio-ohjelmien katselu oli vähentynyt 2010-luvulla.

Jo alle 2-vuotiaat käyttävät nettiä

Barometrin mukaan suurimmat muutokset pienten lasten mediakäytössä ovat internet-palvelujen käytön yleistyminen ja netin käytön aloittaminen yhä nuorempana. Vuonna 2013 yli 90 prosenttia kaikista 0–8-vuotiaista käytti internetiä ainakin joskus, kun vuonna 2010 käyttäjiä oli vain vajaa puolet lapsista.

Internetin käyttö aloitetaan kuvaohjelmien katselulla jo alle 2-vuotiaana, ja nettipelien pelaaminen alkaa yleistyä 3–4 vuoden iässä. Kuvaohjelmien katselu on ohittanut pelien pelaamisen internetin yleisimpänä käyttötarkoituksena 0–8-vuotiaiden lasten keskuudessa. Erityisesti alle 4-vuotiaiden lasten internetin käyttö on pääasiassa kuvaohjelmien katselua.

– Mielenkiintoinen tulos on myös, etteivät kuvaohjelmia internetissä katselevien pienten lasten vanhemmat miellä lastensa ylipäätään käyttävän nettiä, kertoo erikoistutkija Annikka Suoninen Nuorisotutkimusseurasta.

Puolet kuvaohjelmia netin kautta lähes päivittäin seuranneiden 0–2-vuotiaiden lasten vanhemmista ilmoitti, ettei lapsi käytä lainkaan nettiä. Kaikista netin kautta kuvaohjelmia edes joskus seuranneiden pienimpien lasten vanhemmista näin ajatteli kaksi kolmesta.

Digitaalinen pelaaminen aloitetaan 3–4-vuotiaana

Digitaalisia pelejä pelasi ainakin joskus vajaat kaksi kolmasosaa kaikista 0–8-vuotiaista lapsista; päivittäin niitä pelasi vajaa neljännes ja viikoittain 45 prosenttia. Digitaalisten pelien pelaaminen alkoi yleistyä 3–4 vuoden iässä. Säännöllisimpiä pelaajia olivat yli 5-vuotiaat lapset, joista kolmannes pelasi päivittäin ja kaksi kolmasosaa viikoittain.

Digitaalisten pelien pelaaminen on yleistynyt selvästi. Vuonna 2010 vain 4 prosenttia 0–2-vuotiaista pelasi digitaalisia pelejä edes joskus, mutta vuonna 2013 jo viidennes. Vuonna 2010 pelejä pelasi kolmannes 3–4-vuotiaista, vuonna 2013 lähes kaksi kolmasosaa.

Kaikkein nuorimmat pelasivat digitaalisia pelejä lähinnä kosketusnäytöllisillä laitteilla, kuten kännykällä tai tableteilla. Yksivuotiaista pelasi viidesosa ja kaksivuotiaista jo kolmannes.

– Sitä mukaa kun tabletit yleistyvät kodeissa, myös pienimpien lasten pelaaminen todennäköisesti lisääntyy, Annikka Suoninen arvelee.

Mediakäytössä on ja ei ole sukupuolieroja

Vuonna 2013 digitaalisten pelien pelaaminen oli ainoa median käyttötapa, jossa tyttöjen ja poikien tottumukset erosivat selvästi toisistaan. Pojat aloittivat pelaamisen hieman tyttöjä nuorempina ja pelasivat tyttöjä useammin, mutta ero oli selvästi kaventunut vuodesta 2010.

Internetin käytössä sukupuolieroa ei sen sijaan enää ollut. Pienten lasten netin käyttötavat painottuivat pelaamisen sijaan kuvaohjelmien katseluun.

– Tyttöjen lisääntynyt pelaaminen saattaa liittyä suoraan netinkäytön yleistymiseen: verkon laajasta tarjonnasta kaikkien on helppo löytää juuri itseään kiinnostavia pelejä, Annikka Suoninen sanoo.

Toisaalta verkon laaja sisältötarjonta tuntuu lisänneen tyttöjen ja poikien mediakäyttöjen eroja sikäli, että käytetyt sisällöt ja esimerkiksi suosikkiohjelmat alkavat eriytyä sukupuolen mukaan entistä nuoremmilla lapsilla.

Lasten mediakasvatukseen kiinnitettävä huomiota

Mediaympäristön muutos haastaa myös mediakasvatuksen: nyt on selvä tarve saada lapset järjestelmällisemmän mediakasvatuksen piriin jo paljon ennen kouluikää.

Lasten mediabarometri osoittaa selvästi, kuinka tärkeässä roolissa erilaiset mediasisällöt ja mediankäyttö ovat jo kaikkein pienimpienkin lasten elämässä.

– Erityisesti runsas audiovisuaalisten mediasisältöjen kulutus kuvaohjelmien ja digitaalisten pelien muodossa pitäisi huomioida nykyistä paremmin myös varhaiskasvatuksessa, sillä median tulkintataidot ovat tärkeitä jo alle kouluikäisille lapsille. Kasvatusorganisaatioiden pitäisi tukea vanhempia mediakasvatustyössä, mediakasvatuksen professori Sirkku Kotilainen Tampereen yliopistosta tähdentää.

Lisätietoja:

  • Annikka Suoninen, erikoistutkija, Nuorisotutkimusverkosto, annikka.suoninen(at)jyu.fi, puh. 040 552 4793
  • Sirkku Kotilainen, mediakasvatuksen professori, Tampereen yliopisto, sirkku.kotilainen(at)uta.fi, puh. 040 190 9719
  • Verkkoversio julkaisusta löytyy Nuorisotutkimusverkoston sivuilta 


Kuva: 123rf.com / Lyubov Kobyakova