Kehity ja kehitä: Tulevaisuuden muutostekijät

Näiltä sivuilta saat tietoa suomalaisen työ- ja talouselämän muutoksesta.  Erilaiset näkökulmiat auttavat opettajaa ymmärtämään työelämän ja yhteiskunnan muutoksia ja tulevaisuutta.  Saat samalla tietoa opetuksesi tueksi , jotta voit auttaa oppilaitasi valmistautumaan paremmin työelämään.

• Globalisaatio vaikuttaa kaikkialla
• Teknologinen kehitys uudistaa työtapoja
• Verkostoituminen on perustaito
• Ikääntyminen: kilpailu osaajista kiristyy

Tulevaisuuden muutostekijät

Globalisaatio vaikuttaa kaikkialla

Globalisaatiolla on taloudellisia, kulttuurisia, poliittisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Kansainvälistyminen vaikuttaa yrityksiin ja elinkeinoelämään sekä koko koulutusjärjestelmään.

Globaalissa maailmassa ihmiset, palvelut, yritykset ja tavarat siirtyvät valtiorajojen yli. Yritysten on hallittava kansallisen liiketoiminnan lisäksi kansainvälistä liiketoimintaa. Kansainvälisessä toimintaympäristössä ja globaaleilla markkinoilla kilpailu kiristyy, johon vastataan verkostoitumalla ja erityisosaamiseen panostamalla.

Vuoteen 2020 mennessä Suomi ja suomalaiset ovat aidosti kansainvälisiä. Maahanmuutto ja kansainvälisten osaajien rekrytoinnin lisääntyminen muuttavat työyhteisöjä monikulttuurisiksi. Maahanmuuton lisäksi tapahtuu maastamuuttoa, kun suomalaiset työntekijät liikkuvat rajojen yli.

Suomalaisilla yrityksillä on tulevaisuudessa yhä enemmän kansainvälisiä asiakkaita, mikä vaikuttaa myös kulutuksen rakenteeseen ja palvelutarpeisiin. Globaaleilla markkinoilla suomalaiset erikoistuvat. Laadusta ja brändistä tulee yhä tärkeämpiä menestystekijöitä.

Suomalaisten yritysten on kyettävä vastaamaan näihin haasteisiin yhä kiristyvässä talouden ja kilpailun toimintaympäristössä. Samalla yritysten odotetaan toimivan yhä vastuullisemmin niin ympäristöä kuin työntekijöitään kohtaan. Selvitäkseen kilpailussa yritysten toiminnan on lähdettävä vahvasti asiakkaan tarpeista ja lisäksi yritysten on verkostoiduttava entistä laajemmin.

Teknologinen kehitys uudistaa työtapoja

Teknologia voi edistää taloudellista kasvua ja yhteiskunnallista hyvinvointia. Teknologinen kehitys muuttaa työelämää, mutta myös työn luonnetta. Vuoteen 2020 mennessä Suomi on muuttunut aidoksi verkostoyhteiskunnaksi. Digitalisoituvat palvelut siirtyvät verkkoon ja lisäävät merkittävästi uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Markkinat ovat globaalit, joskin tarve myös lähipalveluille kasvaa merkittävästi.

Tulevaisuuden teknologioissa korostuvat uudet materiaalit, vuorovaikutteisuus ja toiminnallisuus. Teknologiaa ei enää käytetä tai kuluteta, sen kanssa eletään ja sitä luodaan. Ihmiset haluavat hyödyntää tarjolla olevien tuotteiden, palveluiden ja erilaisten jakelukanavien monimuotoisuutta. Asiakkaan tarpeisiin sovitettu räätälöinti lisääntyy. Tuotteet jätetään joltain osin viimeistelemättä, jotta asiakas itse voi muokata sen itselleen sopivaksi. Tietoverkot ja digitalisointi ovat avuksi.

Tiedonsiirron helpottumisen seurauksena yritykset sijoittavat toimintojaan sinne, missä ne ovat kilpailukyvyn kannalta edullisia. Tulevaisuudessa kaikki digitalisoitavissa olevat prosessit digitalisoidaan ja siirretään pitkälti edullisemman kustannustason maihin.

Teknologinen kehitys on edellytys talouden globalisaation etenemiselle. Se kohottaa kokonaistuottavuutta, vähentää pääomien, tuotteiden ja tuotannontekijöiden liikkumiskustannuksia sekä mahdollistaa kokonaan uudenlaisten tuotteiden valmistuksen ja tuotantoteknologioiden käyttöönoton.

Teknologiaa hyödyntämällä lisätään kilpailukykyä. Teknologinen kehitys sekä mahdollistaa että pakottaa uusien liiketoimintamallien kehittämiseen. Teknologia myös nopeuttaa ja helpottaa prosessien operatiivista hallintaa.

Teknologinen kehitys tekee tarpeettomaksi tiettyjä tehtäviä ja hävittää vanhoja ammatteja kokonaan. Toisaalle taas syntyy uusia ammatteja ja työpaikkoja. Eri alojen toiminta kytkeytyy voimakkaasti yhteen ja toimialojen rajapinnoille syntyy kokonaan uusia toimialoja.

Fyysisesti raskaat ja rutiininomaiset työt siirtyvät käytännössä kokonaan ohjelmoitavien koneiden hoidettaviksi. Automatisoinnin vastapainona työpaikkoja siirtyy huippuosaamista vaativiin tehtäviin. Muun muassa suunnittelu-, valvonta-, ohjaus- ja huoltotyön määrä lisääntyy.

Tulevaisuuden teknologia on sulautunut osaksi ympäristöämme. Suuria odotuksia kohdistuu avainteknologioihin, kuten tieto- ja viestintä-, bio-, materiaali-, nano- ja ympäristöteknologiaan.

Verkostoituminen on perustaito

Verkostoituneessa maailmassa toimialojen rajat hämärtyvät, samoin kuin eri henkilöstöryhmien selvät tehtävärajat. Kehityskulku johtaa siihen, että kysyntää on monenlaisille osaajille.

Vuonna 2015 suomalaiset yritykset toimivat osana globaalia verkostoa. Verkostoitumisella tarkoitetaan yritysyhteenliittymien syntymistä siten, että yhteenliittymä pystyy palvelemaan asiakasta perustellusti paremmin, kuin yhteenliittymän osapuolet erikseen pystyisivät.

Verkostoitumisessa tieto, osaaminen ja arvot yhdistyvät lisäarvoa synnyttäväksi toiminnaksi. Työelämässä tarvitaan tasapainoisessa suhteessa erikoisosaajia ja osaamisen yhdistäjiä. Tarvitaan syvälle menevää ydinosaamista, mutta myös niitä, jotka kykenevät luovimaan eri osaamisalueilla ja toimimaan laaja-alaisesti.

Koveneva kilpailu ja verkostomainen työskentely edellyttävät työntekijöiltä joustavuutta. Kun yritykset elävät jatkuvassa muutoksessa, työntekijän muutoskyvystä on tullut lukutaitoon verrattavissa oleva perustaito.

Tulevaisuuden yrityksen organisaatiomalli on ameebamainen, jatkuvasti uudistuva yhteistyöverkosto. Työskentely tapahtuu aidosti yhteistyössä toimivissa globaaleissa, virtuaalisissa tiimeissä. Samankin tiimin jäsenet sijaitsevat usein toisistaan maantieteellisesti erillään. Työtehtävien monimutkaistuessa ja verkostoyhteistyön lisääntyessä tarvitaan hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Kielitaidon merkitys korostuu. Myös työelämässä tarvittavien taitojen hankkiminen muuttuu moninaisemmaksi. Tulevaisuuden yrityksissä osaajien työtehtävät painottuvat eri tavoin.

Ikääntyminen: kilpailu osaajista kiristyy

Osaavan henkilöstön saatavuus ja riittävyys nähdään monilla aloilla myönteisen tulevaisuuskehityksen uhkana. Kilpailu työntekijöistä on tulevaisuudessa yhä kovempaa. Työssä käyvien suomalaisten määrä vähenee vauhdilla, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja työelämästä poistuu enemmän työntekijöitä kuin sinne tulee.

Ensimmäisen kerran Suomen työelämästä poistui ihmisiä enemmän kuin sinne tuli vuonna 2004. Pahimmillaan tilanne on vuosina 2011–2014, jolloin eläkkeelle jää eniten ihmisiä. Työhallinnon arvioiden mukaan vuosina 2000-2015 Suomen työvoimasta poistuu noin miljoona henkilöä, mikä vastaa lähdes puolta vuoden 2000 työllisistä.

Työelämään tulevien vuotuinen määrä on 2020-luvun lopulle saakka muuttoliikkeen laajuudesta riippuen 10 000–15 000 henkilöä pienempi kuin poistuvien määrä. Vuonna 2030 työikäisiä suomalaisia on jo yli 300 000 henkilöä vähemmän kuin nyt. Euroopassa työelämästä poistuu vuoteen 2015 mennessä noin 20 miljoonaa työntekijää.

Ikääntyvän väestön työelämässä pysymistä edistetään ylläpitämällä työkykyä, panostamalla työhyvinvointiin ja arvioimalla työtehtäviä uudelleen. Koulutusmahdollisuuksia kehitetään ja ikääntyneitä työntekijöitä arvostetaan entistä enemmän.

Työvoimapulaan vastataan rekrytoimalla ja kouluttamalla entistä enemmän myös maahanmuuttajia, mutta tilalle tarvitaan ennen kaikkea uutta nuorta työvoimaa. Koulutusjärjestelmää kehittämällä voidaan vaikuttaa siihen, että ihmisille on tarjolla koulutusta vastaavaa työtä ja ihmisillä on osaamista, jota työelämä tarvitsee ja jolle on käyttöä.