Työhaastatteluissa etsitään sopivinta henkilöä

Haasteet eivät koske pelkästään päivittäistä työn tekemistä, vaan koko polkua opiskelusta työn hakemisen ja haastattelun kautta työelämään

Vielä 90-luvulla työpaikkailmoitukset laadittiin pelkästään suomen kielellä. Sulkeutuneessa Suomessa haettiin osaavia kehitysinsinöörejä ja tietohallintojohtajia. Tämä päivänä meille niin rakkaat ä- ja ö-kirjaimet ovat saaneet väistyä kansainväliseen tyyliin tehdyistä ilmoituksista. Yritykset siis etsivät, mutta englanniksi.

Tarvetta on ”Engineereistä” ja ”Account Managereista” ja työhakemus lähetetään yhä useammin sähköisenä. Saman muutoksen vahvistaa henkilöstöpalveluyritys Adeccon myyntikonsultti Petteri Saarinen.
- Työhaku on lisääntynyt työurien muutoksen myötä. Ennen työura saattoi olla jopa viisikymmentä vuotta, mutta nyt viisi vuottakin on pitkä aika. Nyt yritykset panostavat jo rekrytointiprosessiin. Hyvä työpaikkailmoitus toimii hyvänä mainoksena. Ilmoituksista huomaa, että ne ovat pitkälle brändättyjä.
Myyntikonsultti Saarinen palvelee Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan talousalueen yrityksiä. Tämän hetken trendi on ulkoistaa esimerkiksi henkilöstöhallintoa ja palkanlaskentaa. Ulkoistaminen tietää lisää markkinoita henkilöpalveluyrityksille.
- Työhaastatteluissa etsitään sopivinta henkilöä. Paperilla paras hakija ei aina tule valituksi, Saarinen linjaa.

Tukevat taidot tärkeitä

Vaikka haastattelu ei aina toisi työpaikkaa, ei tästä Saarisen mukaan kannata masentua.
- Teemme Adeccossa niin sanottua ”skill sellingiä” eli myymme osaavaa kaveria eteenpäin. Työpaikkojen ei siis aina tarvitse olla avoinna TE-toimiston nettisivuilla. Tunnollinen suomalainen epäilee kehua itseään ja epäröi hakea avoinna olevaa työpaikkaa, jos hän täyttää viisi kriteeriä kuudesta vaaditusta. Samalla puhutaan vahvuuksista ja heikkouksista, kun voitaisiin puhua vahvuuksista ja kehitettävistä osa-alueista.
- Suomalaisten pitäisi kehua itseään enemmän. Siinä olemme jäljessä naapurimaatakin valtavasti. Pätevä suomalainen saattaa jäädä haastattelussa jalkoihin, sillä esimerkiksi ruotsalaiset ja ranskalaiset osaavat kyllä myydä itseään.
Kouluihin Saarinen haluaisi tuoda enemmän työelämää mukaan.
- Opettajien ja opiskelijoiden pitäisi olla kiinnostuneita työelämää ja yrityksiä kohtaan. Erityisesti pitäisi kiinnittää huomiota tukeviin taitoihin, eli kielitaitoon, esiintymistaitoon ja ryhmätyötaitoon.
Esiintymistaito ei ole kaikilla hallussa, mutta sitäkin on mahdollista parantaa harjoittelemalla. Koulut ja korkeakoulut tarjoavat tähän hyvän ympäristön ja on hyvä muistaa, että tukitaidot ovat eduksi alasta huolimatta. Aluksi esiintyminen on pakon sanelemaa, mutta vähitellen yleisön voi ottaa haltuun ja huomata, että minähän viihdyn täällä, Saarinen opastaa.

Teksti ja kuva: Jukka Mäntymaa, Taloudellinen tiedotustoimisto