Nuorten huolet työelämästä otettava tosissaan
TAT julkisti hiljattain ”Nuorten arvot ja elämä” -tutkimuksensa, joka sai osakseen paljon huomiota eri tiedotusvälineissä. Eniten uutisoitu tulos oli luonnollisesti nuorten pelko työelämää kohtaan, huoli työpaikan löytymisestä, huoli omasta jaksamisesta ja näkemys yhä kovenevasta arvomaailmasta.
Tuloksen voisi kuitata kevyesti vain toteamalla, että nuoret eivät oikeastaan tiedä mistä on kysymys ja juuri nyt vallalla oleva laman lietsonta vain synkistää näkemystä. Tutkimuksen tulokseen pitää kuitenkin suhtautua vakavasti. Nyt ei ole aika vähätellä - tulos on huolestuttava.
Suomen menestys tulevaisuudessa riippuu vain ja ainoastaan työstä ja osaamisesta. Menestymme vain jos meillä on osaavaa työvoimaa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin ja samalla pystym-me nostamaan kokonaistuottavuutta.
Jos ne osaajat, joita me koulutamme tulevaisuuden tekijöiksi kokevat työn etäisenä, pelottavana ja olevan ristiriidassa arvomaailmansa kanssa niin meidän kaikkien on tehtävä asialle jotain ja monella rintamalla.
Koulutus ja työelämä tiiviimpään yhteistyöhön
Nostan esille kaksi näkökulmaa, jotka voisivat osaltaan luoda paremmat edellytykset rakentaa sellaista tulevaisuutta jota me kaikki haluamme – me entiset ja nykyiset nuoret.
Työelämälähtöisyydestä puhutaan kaikilla koulutusasteilla. On tärkeää, että luomme jatkuvasti uusia keinoja, joilla lähennetään koulutusta ja työelämää. On oltava resursseja, joilla vuorovaikutusta lisä-tään ja tämän avulla tarjotaan nuorille ja heidän opettajilleen mahdollisuuksia saada kokemusta työ-elämästä kaikilla koulutustasoilla.
Nykyiset toimet eivät ilmeisesti ole riittäviä ja resurssien lisäksi tarvitaan uutta ajattelua sekä työelämässä että kouluissa ja muissa oppilaitoksissa.
Toinen näkökulma liittyy ennakointiin. Suomessa on meneillään lukuisia hankkeita niin julkishallinnon piirissä kuin esimerkiksi elinkeinoelämän järjestöissä, joissa pohditaan Suomen tulevaisuutta.
Mietitään ja suunnitellaan tulevia liiketoimintamalleja, arvioidaan koulutustarpeita ja tehdään erilaisia skenaarioita. Toiminnan tarkoituksena ei ole arvailla millainen tulevaisuus meillä on, vaan yhdessä luoda sitä tulevaisuutta, jossa elämme.
Nykynuoret mukaan rakennustyöhön
Olemmeko ottaneet tulevaisuuden tekijät - nykyiset nuoret - mukaan näihin hankkeisiin. Uskallan väittää, että vain satunnaisesti, joten tässäkin tarvitaan uutta asennetta. Ei siis rakenneta nuorille heidän tulevaa työyhteisöä vaan otetaan heidät mukaan luomaan sille edellytykset.
Näiden esimerkkien avulla voimme ainakin osaltaan vaikuttaa kahteen asiaan. Siihen että tuleva työ-työelämä ei ole tuleville työntekijöille niin vieras. Ja toisaalta siihen, että tuleva työ ja työyhteisö vas-taavat sisällöltään työtavoiltaan enemmän sitä arvomaailmaa ja niitä valmiuksia, joita työelämään siirtyvillä nuorilla on.
Osaavat ja motivoituneet henkilöt luovat edellytykset tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnalle ja tämän päivän teoilla tämä tehdään mahdolliseksi.
Timo Kekkonen
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Innovaatioympäristö ja osaaminen -sektorin johtaja
