Yritykset vihreillä niityillä

Vihreässä taloudessa työtä, hyvinvointia ja kasvua luodaan siten, että ympäristölle, ilmastolle ja luonnolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittoja. Talouden vihertyminen on prosessi, jossa koko yhteiskunta ja sen eri toiminnot vihertyvät – eivät ainoastaan yksittäiset toimijat tai asiat. Vihreän talouden tunnusmerkkeinä käytetään yleisimmin vähäpäästöisyyttä ja ekotehokkuutta.

Vähäpäästöisyydellä tarkoitetaan kasvihuonekaasujen ja muiden ympäristöön kohdistuvien päästöjen minimointia. Ekotehokkuus puolestaan on luonnonvarojen säästävää ja tehokasta käyttöä. Tavoitteena kaiken kaikkiaan on taloudellisen kasvun ”irtikytkentä” luonnonvarojen käytöstä ja päästöistä. Se tarkoittaa, että luonnonvarojen kulutus ja päästöt eivät kasva samaa tahtia talouskasvun kanssa, vaan parhaimmillaan vähenevät sen myötä.

Viherelvytys taantumalääkkeenä

Maailmaa ravistellut talouskriisi on saanut aikaan uudenlaisen kimmokkeen talouden rakenteiden viherryttämiselle. Useissa maissa merkittävä osa taloustaantuman nujertamiseksi laadituista elvytyspaketeista on suunnattu energia- ja ympäristöhankkeisiin. Tämän nk. viherelvytyksen tarkoituksena on vauhdittaa talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja niin, että samalla torjutaan ilmastonmuutosta ja vähennetään ympäristöhaittoja.

Viherelvytys on ollut mittavinta Etelä-Koreassa, Kiinassa, Yhdysvalloissa sekä eräissä Euroopan maissa, kuten Ranskassa ja Saksassa. Julkisia varoja on niissä käytetty erityisesti rautatieyhteyksien laajentamiseen, sähköverkkojen rakentamiseen, veden ja jätteiden käsittelyyn, rakennusten energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Yksityistä rahoitusta tullaan tarvitsemaan lähivuosikymmeninä valtavasti ja siten hyvin toimivat pääomamarkkinat ovat kriittisen tärkeitä vihreän talouden etenemiselle. Hyvä merkki on, että vihreät investoinnit vähenivät maailmantalouden taantumassa selvästi vähemmän kuin investoinnit yleensä.

Suomella annettavaa maailmalle

Suomen talouden vahvuutena ovat perinteisesti olleet luonnonvarat: metsät, vedet ja kaivannaiset. Luonnonvarojen jalostuksen ympärille on kehittynyt vientivaltainen prosessiteollisuus sekä koneiden ja laitteiden valmistus. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja ympäristöosaaminen tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia epäilemättä myös jatkossa. Suomessa on käynnissä monenlaista tutkimus- ja kehitystyötä, jonka tavoitteena on löytää uusia luonnonvarojen hyödyntämistekniikoita ja valmistaa luonnonvaroista kokonaan uudenlaisia tuotteita. Yksi mahdollisista kasvualoista on ”biotalous”. Sillä tarkoitetaan biomassoihin pohjautuvaa tuotantotoimintaa. Uutta arvonlisää haetaan myös teollisuustuotteisiin liitettävistä palveluista ja tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisestä teollisuudessa ja palveluissa.

Vihreän talouden kehittämisessä näkökulman on oltava maailmanlaajuinen, sillä avoimessa taloudessa yksittäisiä kansantalouksia ei ole mielekästä tarkastella. Vaikka Suomen teollisuus vähentäisi hiilidioksidipäästönsä nollaan, päästöjen vähentämistä ei huomaisi maailmanlaajuisesti. Jos sen sijaan esimerkiksi teräksen valmistus olisi kaikkialla yhtä tehokasta kuin Suomessa, maailman terästeollisuuden päästöt vähenisivät kolmanneksella. Tarjoamalla ympäristöä säästäviä tuotteita ja ratkaisuja kaikkialle maailmaan suomalaiset yritykset voivat vähentää globaaleja ympäristövaikutuksia moninkertaisesti verrattuna siihen, että vaikutukset ulottaisivat vain kotimaahan. Vastaavasti kaikkien toimialojen potentiaalia tulisi hyödyntää. Vihreydellä ei ole yksiselitteistä määritelmää, joten toimialoja tai toimintoja ei voida luokitella vihreiksi tai ei-vihreiksi.

Ja yritykset vihertävät ja viherryttävät

Ympäristöasiat sisältyvät nykyisin yritysten strategioihin ja kuuluvat myös johtamisen osaamiseen sekä henkilöstön ammattitaitoon. Ympäristövaikutukset otetaan huomioon elinkaariajattelun mukaisesti koko tuoteketjussa. Yritykset asettavat tavoitteita ja vaatimuksia paitsi omalle toiminnalleen, myös koko sille verkostolle, jossa ne toimivat. Lisäksi kasvava osa yrityksistä harjoittaa ”vihreää liiketoimintaa” eli tarjoaa sellaisia tuotteita, prosesseja, laitteita, palveluja ja toimintamalleja, joilla voidaan vähentää toisten yritysten, julkisen sektorin tai kuluttajien ympäristövaikutuksia.

Samalla kun suomalaiset yritykset ovat kehittäneet kotimaassa toimintojaan, parantaneet energia- ja materiaalitehokkuuttaan ja vähentäneet päästöjään, niille on syntynyt osaamista, jolle on nyt kysyntää maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi Suomessa arkipäiväisiltä tuntuvat ratkaisut voivat olla kehittyvissä maissa merkittäviä ympäristöparannuksia. Tunnettuja suomalaisia tuotteita ja teknologioita ovat muun muassa energiatehokkaat teollisuusprosessit, bienergiakattilat, taajuusmuuttajat, tuulivoimakomponentit, puhtaat liikennepolttoaineet, vedenpuhdistuskemikaalit, jätehuoltojärjestelmät, mittauslaitteet sekä tieto- ja viestintäteknologia.

Osaavat ihmiset synnyttävät ekoinnovaatioita

Vihreän talouden tavoittelussa tarvitaan uusia innovaatioita, joiden lähtökohtana ovat asiakkaiden ja markkinoiden tarpeet, joihin innovaatioilla halutaan vastata. Teknologia on keskeisessä roolissa. Esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseksi haetaan uusia ratkaisuja mm. yleiskäyttöisistä teknologioista, kuten esimerkiksi bio-, nano-, materiaali, tieto- ja viestintäteknologioista. Lisäksi tarvitaan uusia toimintatapoja ja palveluita, ekotehokkaita tuotantomenetelmiä ja –prosesseja ja ajattelutapoja, jotka edistävät laajasti ympäristötehokkuutta. Pieniä vanhan liiketoiminnan parannuksia ja ns. radikaaleja innovaatioita, mullistavia teknologiahyppäyksiä. Ekoinnovaatiot syntyvät vuorovaikutteisissa ja monitieteisissä prosesseissa, joihin osallistuu yhä laajempia verkostoja: yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja yliopistoja niin kansallisella kuin kansainvälisillä tasoilla.

Koulutuksella on tärkeä rooli työelämässä tarvittavan vihreän osaamisen aikaansaamisessa. Vaikka ympäristönäkökulma on keskeinen, se on kuitenkin vain yksi näkökulma koulutukseen, jolla luodaan edellytyksiä vihreälle osaamiselle ja liiketoiminnalle. Vähintään yhtä tärkeää on oppia yrittäjyyttä ja innovointia. Hyvän keinon siihen tarjoaa oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö.

Linkkejä:

Cleantech Finland
Center of Water Efficiency Excellence
Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi
Luovasti luonnonvaroista -aineisto opettajille
Responsible Care - kemianteollisuuden kansainvälinen ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelma
Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus
Teknologiateollisuuden energia- ja ilmastoasioiden materiaaleja
Tuulivoima-alan toimittajat
Valmet Automotiven sähköautot
Yritykset vihreän talouden eturintamassa -julkaisu (EK)