Ihmisel taitaa oll tarve tehä jottai – ain ja kaikkial. Ja ihmine tarvii sitä, ett joku tykkää siit ja sen tekemisist. Eiköhä tää oo se lähtökohta asiaa. Ja sit, ku joku maksaa palkkaa, ni sit on hyvä. Nykysii onneks kaikk – siis tytötkii – kasvaa ajatuksee, ett jokkaine elättää ittesä. Näi mie luulen. Onha meil tietyst sossu, mut onneks valtaosa porukast aikoo hankkii hyvä elämän työss käymäl.

Lappeenrannass on koulujen ohjeena kasvattaa ”globbaalei, hyvä käytöksisii ihmisii”. Aika kova tavote. Nii kouluis, ko työpaikoilkii ain sillo tällö koitetaan ajatella myös tulevaa aikaa. Millane maailma onkaa, ku nykyset lapset on aikuisii?

Sanotaa, ett nykynuoret ajattelee eri tavall ku keski-ikäset, mitä tullee työntekkoo. En oo kyll iha vakuuttunu, ett onko näi. Ainaha niit ihmisii on ollu, jotka halluu, ett työ on mielekäst. Mut on niit koululuokast usseita, jotka sannoo, ett työ ku työ – pääassii on, ett saap rahhaa.

Onha työ muuttunt. Vaik luultii, ett automaattine tietojekäsittely tois paperittoma toimistotyön, nii toisi käv. Mikä on hyvä, ku aattelee suomalaist paperiteollisuut. Konneet on kuiteskii vieny helpot hommat pois. Duunarinkii täytyy ajatella ite, ain ei oo pomo selän takan kertomas, ett miten pittää työ hoitaa. Ja sit noit atk-hommii täytyy kaikkie osata. Iha kaikk kansalaiset ei pysty vaativaa työhö – hyökö on niit vähä yksikertasii vai miten sen nyt muotoiliskaa. Meit ku on nii monnee junnaa lähtijöit. Mitä nää kansalaiset sit voip tehä tulevaisuues? Onks heill paikkaa työelämäs ollekaa? Joko Suomes alkaa taas jako a-ja b-luoka kansalaisii? Vai onks peruskoulu tuonu harhan, ett tällast jakoo ei oiskaa, vaik onkii ollu koko aja?

Aika paljo kysymyksii, joihi ei oo viel vastauksii. Kai myö pelätää sitä, ett vaa kovat ja kyvykkäät pärjää. Mut herkkii ja heikkoikii on aika paljo. Ei kaikk oo puheliait ja esiintymiskykysii – vaikk tätähä sitä ussei haluttas. . Ja sit niit luusereit on ain ja tulee olemaan, vaik myö mitä tehtäis. Ku mie olin laps, nii heit sanottii puliukoiks tai kylähulluiks ja hyö niiku kuulu asiaan. Nykysanat heist on paljo ikävämpii.

Mitä ne paljo puhutut arvot on? Se mitä pietää tärkeen ja mitä taas ei. Eli et mihi kaikk perustuu? Siihekö, ett ihmisell on hyvä olla? Myö ihmiset vaa ollaa tuost niin ermielisii. Rahhaaha kaikk taitaa perustuu ja sen raha tekemisee. Pittää tehä halvall ja myyä kalliil. Puhutaa vaik kapitalimist ja markkinoist – sitä pitää myyä, mikä menee kaupaks. Muuteha sitä ollaa konkurssis. Onha niit kaikemaailma sosialistejakii olt, mut kaupateko se maailmaa pyörittää. Mut kai siit sosialismistkii jottai hyötyy ol. Ainaskii osass maailmaa työläiselkii maksetaa kunno palkkaa, eikä tarvii tehä ympäripyöreitä päiviikää. Siis jossei ite yrittäjäks aio.

Maarit Mattila

opettajaihmine Lappeenrannast,

TAT:n metsäteollisuuen projektipäällikkö

Ranskassa esikoulu aloitetaan jo kolmevuotiaana ja kasvatus painottuu sosiaalisten taitojen ja yhteisössä elämisen opettamiseen. Lapsia kohdellaan jo pienestä pitäen vastuullisina kansalaisina. Sosiaaliset taidot ovat vuorovaikutustaitoja sosiaalisessa tilanteessa, mutta myös opeteltua toimimista yhteisön jäsenenä yhteisillä pelisäännöillä.

Tämä esimerkki Ranskasta on yksi osa EVA:nElämänlaadun supervalta -raporttia, jossa nostetaan esiin eurooppalaisia ratkaisuja talouden ja kulttuurin ongelmiin. Sosiaaliset taidot nähdään yhtenä menestystekijänä tulevaisuuden kilpailukykyä arvioitaessa.

Tulevaisuudessa ei haeta enää vain halpaa työvoimaa, vaan taistellaan koulutetuista, luovista ja työteliäistä osaajista. Teknologinen kehitys ja palveluiden lisääntyminen vaikuttaa myös siihen, että tietojen hallitsemisen rinnalla sosiaalinen kyvykkyys korostuu.

Kevät on aikaa, jolloin moni nuori miettii tulevaisuuttaan ja itselleen sopivaa alaa. Yhä useampi nuori on kuitenkin tilanteessa, että valintoja ei osata tai haluta tehdä, ja ne jätetään siten myös tekemättä. Omaa paikkaa ja merkitystä yhteiskunnassa on yhä vaikeampi hahmottaa.

Vuosittain noin 6 000 peruskoulun lopettavaa nuorta ei jatka tutkintoon johtavaan koulutukseen välittömästi 9. luokan jälkeen. Jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden ylioppilaiden määrä on noussut usean vuoden ajan ja välivuoden suosio on lukiolaisten keskuudessa kasvanut. Vuonna 2011 jo 62 prosenttia ylioppilaista ei välittömästi jatkanut opiskelua ylioppilaaksi tulon jälkeen.

Luvut ovat isoja, tarkastellaan asiaa sitten yksilön, yhteiskunnan tai työurakeskustelun kannalta. Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) ja T-Median tänä keväänä julkistama Kun koulu loppuu -tutkimus osoittaa, että työelämä on vieläkin liian kaukana kouluista.

Esimerkiksi seitsemän kymmenestä lukiolaisesta kokee, ettei työelämätietoa ole riittävästi tarjolla. Lähes joka neljäs lukiolainen ilmoittaa pitävänsä välivuoden, ja toteutuessaan luku on todennäköisesti suurempi. Välivuotta harkitsevien määrä on kasvanut kolmella prosenttiyksiköllä vuoden takaisesta tutkimuksesta.

Nuorisobarometrin mukaan kasvavaa osaa nuorista vaivaa pelko, epävarmuus ja huoli. Nykyinen tietovirta ja viestit maailman kehityksen suunnista voivat olla helpommin lannistavia kuin kannustavia. Suunta on väärä, jos nuorten kiinnostus jatko-opintoja tai työelämää kohtaan heikkenee.

Sosiaalisten taitojen määrittely on ollut sidoksissa vallitsevaan kulttuuriin ja aikakauteen. Esimerkiksi 1960-luvulla sosiaalisina taitoina arvostettiin ihmisen luotettavuutta, avuliaisuutta ja vastuunottoa. Nykyisin sosiaalisina taitoina korostetaan enemmän ihmisen kyvykkyyttä seurusteluun ja verkostoitumiseen erilaisten ihmisten kanssa.

Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen on tuonut esiin, kuinka tärkeää on huomioida lapsen ja nuoren sosiaalisten taitojen kehittäminen. Olennaista on ymmärtää, että taidot ovat eri asia kuin sosiaalisuus itsessään, ja sosiaaliset taidot tulee käsittää laajasti toisen ihmisen huomioimisena eri tilanteissa.

Sosiaalisen kyvykkyyden lähtökohtana onkin empatiakyky, joka on hienotunteisuutta ja kykyä kuunnella ja kunnioittaa erilaisia ihmisiä. Tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että empatiakyky -tai sen puute- on olennaisesti yhteydessä koulukiusaamiseen.

Kun ranskalaiset ovat maailmalla tunnettuja käytöstavoistaan, sanotaan, että tavat ovat heidän kulttuurissaan. EVA:n raportista on kuitenkin helppo ymmärtää, kuinka suunnitelmallista tämä osaksi yhteisöä ja hierarkiaa kasvattaminen voi olla.

Myös Keltikangas-Järvinen kumoaa väitteen, että ”kaikki lähtee kotoa” ja sosiaalisten taitojen kasvatus olisi yksin kodin vastuulla. Asia on yhteiskunnallisesti tärkeä ja vaikuttaa laajasti. Tulevaisuuden kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin perusta on osaavat työntekijät, jotka ovat motivoituneita työssään, hallitsevat vuorovaikutustaidot ja tuntevat vastuunsa osana työyhteisöä.

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on useita onnistumisia, mutta nykyisellään se ei tue tarpeeksi taitojen kehittymistä. Ohjaaminen on enemmän koulusta kouluun -ohjaamista, joka ei enää riitä, vaan myös yhteys työelämään tarvitaan. Niin ikään sosiaalisilla taidoilla on suora yhteys kouluviihtyvyyteen, joka on tärkeä osa kokonaisuutta.

Kouluissa käydään tänä päivänä vilkasta keskustelua uudistuvista opetussuunnitelmista. Esimerkiksi lukioiden valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako sekä opetussuunnitelman perusteet on tarkoitus uudistaa siten, että ne astuvat voimaan syksyllä 2016. Nämä ovat paikkoja rohkeillekin uudistuksille myös työelämäyhteistyön osalta.

On tärkeää huomata, että opettajan kontaktit työelämään luovat kouluun aktiivista kulttuuria ja auttavat nuorta tulevaisuuden kuvan hahmottamisessa. Opinto-ohjaaja on koulutuksen ja jatko-opiskelun asiantuntija, mutta aineenopettaja voi olla rohkeammin oman oppiaineensa ammattien ja työtehtävien asiantuntija.

Yrittäjyyskasvatusta tulisi hyödyntää laajemmin osana eri aineiden opetusta ja käyttää koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä.

Nuoren kiinnostus työhön ja yritteliäisyyteen syntyy, kun monipuolisesti synnytetään ja ylläpidetään kiinnostusta maailmaan ja toisiin ihmisiin. Mallia antavat yhteisö ja yksilöt, jotka toiminnallaan osoittavat vastuun merkityksen. Sosiaalinen kyvykkyys syntyy harjoittelemalla.

Kirjoitus julkaistu Savon Sanomissa 22.4.2013.

Kutsu Koululaiset ja kemia teemafoorumiin 25.4.2013

Tervetuloa!

Kemianteollisuus ry

Ilmoittautumiset 22.4.2013 mennessä osoitteessa http://www.chemind.fi/fi/teemafoorumi/

Lisätiedot: Susanna Aaltonen,

susanna.aaltonen@chemind.fi, puh. 040 593 4221

Toisaalta, meille projektipäälliköille hiljaisuus toimistolla merkitsee toimintaa kentällä, ja siitä täytyy olla vain tyytyväinen.

Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman uusi toimintakausi tähyilee entistä vahvemmin yritysten suuntaan. Olemmekin entistä aktiivisemmin keskittyneet yritysyhteyksiin ja lähteneet tavoittelemaan uusia yrityskumppaneita.

Mitä enemmän yhteyksiä yrityksiin ja kouluihin, sitä enemmän tuloksia myös pidemmällä aikavälillä.

Vastaanotto uusissakin yrityksissä on ollut ilahduttavan positiivinen. Yhteyden saaminen nuoriin ja alan tunnetuksi tekemisen tärkeys oivalletaan, ja useimmat yritykset järjestävät opettajille mielellään mahdollisuuden opeTET-päivään tai yritysvierailuun.

Mitäpä Itä-Suomessa on sitten alkuvuonna ehtinyt käytännössä tapahtua?

Tässäpä muutama case-otos kentältä, yrityskumppaneina jo koulu-yritysyhteistyön kokeneet konkarit.

”Insinööri erottuu vuorovaikutustaidoilla”

Opettajaopiskelijat Joensuun UPM:n vaneritehtaalla.

Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa aloitettiin syksyllä ”Luonnontieteiden työelämäyhteydet” –opintojakso, joka on suunnattu luonnontieteellisten ja matemaattisten aineiden opettajiksi opiskeleville. Opintojakson tavoitteina on tarjota opiskelijoille tietoa näiden alojen yrityksistä ja toimialoista, niiden tulevaisuuden osaamistarpeista sekä antaa valmiuksia koulu-yritysyhteistyöhön tulevassa opettajan työssä.

Luento-osuuksien jälkeen opiskelijat ovat päässeet vierailemaan neljässä eri yrityksessä. Yhteistyöyrityksiä ovat olleet Joensuussa toimivat UPM:n vaneritehdas, Fortum, Blancco ja Linnunmaa.

Yritysvierailuilla opiskelijat pääsivät yleisten yritys- ja toimialaesittelyiden jälkeen kuulemaan ja haastattelemaan muutamaa eri ammatin edustajaa. UPM:llä molemmat haastateltavat olivat koulutustaustaltaan insinöörejä, toinen tuotannon tehtävissä ja toinen esimiesvastuussa.

Miehet kertoivat, että alan työllisyystilanteen alueella huomioiden työnhakijoista ei ole vielä koskaan ollut pulaa, ja päästäkseen tehtaalle töihin on hyvä hakeutua ensin työharjoitteluun ja erottautua hyvillä vuorovaikutustaidoilla.

”Itsensä johtamisen taitoja, oma-aloitteisuutta ja vastuullisuutta arvostetaan, koska väliportaita johdossa karsitaan yhä enemmän ja yhdellä johtajalla saattaa olla useampi kymmenen alaista. Tällöin joutuu yhä enemmän tekemään itsenäisiä päätöksiä ja ottamaan vastuuta. Myös vuorovaikutustaidot ovat erityisen tärkeitä, koska työtä tehdään usein tiimeissä.” tehtaan henkilöstöasioistakin vastaava käyttöpäällikkö Tuomas Hakkarainen kertoi opiskelijoille.

”Osuuskauppa PeeÄssä haluaa kummikouluja”

Pohjois-Savon opoja aamukahvilla Sokos-tavaratalossa.

Kuopion Sokos-tavaratalon uudella torikujalla kohtasi helmikuisena aamuna yli parikymmentä alueen opinto-ohjaajaa, jotka pääsivät kuulemaan kuulumisia kaupan alalta ja Osuuskauppa PeeÄssän toiminnasta. Vieraat ottivat hymyillen vastaan Sokoksen tavaratalojohtaja Pia Virtanen ja PeeÄssän henkilöstöjohtaja Sirkka Hartikainen.

Kaupan alan ajankohtaiset asiat ja maakunnallisesti suuren nuorten työllistäjän kuulumiset kiinnostivat opinto-ohjaajia. Vilkasta keskustelua käytiin mm. nuorten työnhakuun liittyvistä asioista. Henkilöstöjohtaja Sirkka Hartikaisella oli myös tärkeä viesti kouluille.

”Osuuskauppa PeeÄssä haluaa omia kummikouluja ja on valmis sitouttamaan toimipisteitään yhteistyöhön alueen koulujen kanssa. Yhteistyö koulujen kanssa on meille tärkeää.” Hartikainen kertoi ja sai opot asiassa puolelleen.

Erityisesti vastavalmistuvalle ja yhteishaussa alavalintaansa pohtivalle nuorelle viesti työllistymisestä on tärkeä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT kantavat huolta nuorten työllistymisestä ja ovat etsineet siihen keinoja mm. Valmistu töihin -kiertueella.

Vaikka nuorten työttömyysluvut ovat kasvaneet, kiertueen kyselytutkimukseen osallistuneet opiskelijanuoret suhtautuivat työllistymismahdollisuuksiinsa positiivisesti sekä omalla alallaan että opiskelukaupungissaan.

Monella nuorella ei kuitenkaan ollut käsitystä, mistä he valmistumisensa jälkeen voisivat paikkansa löytää. Nuoret kaipasivatkin enemmän omaan alaan ja työnhakuun liittyvää työelämätietoutta jo kouluaikana.

Onkin tärkeää huomata, mikä merkitys alueellisella yhteistyöllä on nuorten työllistymisen edistämiseksi. Koulujen, ammatillisten oppilaitosten, yliopiston ja alueen yritysten välisen vuorovaikutuksen ja yhtymäkohtien lisääminen on nk. sosiaalista yhteiskuntavastuuta, jota tulevaisuuden rakenteellisista uudistuksista selviämiseen yhä enemmän tarvitaan.

Toimiva verkosto madaltaa nuorten työllistymisen kynnystä ja lisää nuorten uskoa löytää työpaikka paikkakunnalla. TAT edistää koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä eri keinoin myös Itä-Suomessa.

Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelma luo käytännön keinoja yhdistää työelämä osaksi lukioiden ja yläkoulujen opetusta. Ohjelmassa mukana olevat toimialat - kauppa, logistiikka-ala, metsäteollisuus ja kemianteollisuus - haluavat viestittää, että monipuoliset työtehtävät odottavat nuoria tulevaisuudessakin.

Alueellisesti merkittävää yhteistyötä osoittaa myös se, että TATin koordinoima Yrityskylä-hanke tavoittaa Itä-Suomessa yhtenä lukuvuonna yli 5 000 alueen 6. luokkalaista. Yrityskylä-oppimisympäristössä alakoululainen oppii monipuolisesti yhteiskunnassa tarvittavia kansalais- ja työelämätaitoja. Tänä keväänä Yrityskylät avataan Kuopion jälkeen ensimmäisen kerran Mikkelissä ja Joensuussa.

Nämä kansainvälisestikin palkitut hankkeet ovat osoituksia toimivasta alueellisesta yhteistyöstä, jolla vaikutetaan nuoren koulutus- ja alavalintaan, lisätään työelämätietoutta ja siten myös saatetaan nuoria nopeammin hyvään työelämään.

Sitoutumista yhteistyöhön ja uusia aloitteita tarvitaan jatkossakin, jotta maakuntamme pysyvät elinvoimaisina myös tulevaisuudessa.

Kirjoitus julkaistu Länsi-Savossa 7.2.2013

Kun vuosi sitten aloitin metsäteollisuuden yritysten ja koulujen välisenä yhteyshenkilönä koin, että hyppäsin suureen seikkailuun. Paras palaute työstäni on se, että työsopimustani jatkettiin kahdella vuodella – minuun siis uskotaan ja luotetaan. Seikkailu jatkukoon.

Uutta titteliä vastustin; vastahan olin omaksunut entisen. Mutta demokratia on joskus julmaa. Olin ainut koulu-coach, joka halusi jatkaa entisellä nimellä. Meistä kaikista tulee vuoden vaihteessa projektipäälliköitä – projektina on Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelma ”Nuoret nopeammin hyvään työelämään”. Metsäteollisuuden lisäksi omalla projektipäälliköllään ohjelmassa ovat mukana logistiikka ja huolinta, kemia sekä kauppa.

Taloudellinen tiedotustoimisto TAT luo mahdollisuuksia opettajien ja elinkeinoelämän kohtaamisille. Peruskoulu ja lukio eivät voi toimia umpiossa.  TAT:n pääkohderyhmä tiedottamisessa on tällä hetkellä selkeästi opettajakunta. Nuoria on paljon, eikä yrityksiä voi väsyttää jatkuvalla vierailevien nuorisoryhmien tulvalla. Jo työssäoppijoita tai -harjoittelijoita tuntuu olevan niin paljon, etteivät työpaikat aina jaksa ohjata heitä.

Koulu-yritysyhteistyön kehittäminen perustuu tutkimustietoon, jota TAT:ssa tuottaa T-Media. Vuosittaisella isolla otannalla selvitellään nuorten mielikuvia toimialoista. Äskettäin kysyttiin  nuorten ajatuksia johtamisesta sekä tulevasta työpaikasta. Tämän tutkimustiedon avulla lähestymme yrityksiä. Oletteko ottaneet huomioon näitä seikkoja? Jos ette vielä, niin kannattaisiko?

Nuoret toivovat, että heidän työnsä on merkityksellistä. Palkka ei ole ainut houkutteleva tekijä. He myös odottavat, että heitä ohjataan sekä kuunnellaan. Jos kesätyö tai harjoittelu olivat huonoja kokemuksia, niin viidakkorumpu kertoo siitä laajalti. Ekologisena, kierrätettävää materiaalia hyödyntävänä tuotannonalalla metsäteollisuudella on hyvät mahdollisuudet sopia nykynuorison arvomaailmaan. Tämä vain pitää saada nuorten tietoon. Negatiivinen mediajulkisuus täytyy katkaista.

Suomessa ei eletä jatkossakaan vain toisiamme palvelemalla. Tarvitaan perusteollisuutta, joka tuottaa korkealaatuisia vientituotteita. Nuoret ymmärtävät myös tämän tosiasian. Päätä ja puuta pitää viedä  – ja mielellään niitä molempia yhdessä. Puutahan täällä kasvaa ja peruskoulutus on maailman parasta , olisi älytöntä olla hyödyntämättä näitä!

Olen järjestänyt opettajille  opeTET-jaksoja, joissa aineenopettajat tutustuvat päivän ajan jonkin työpaikan toimintaan. Näin he saavat hyvän kuvan työelämän vaatimuksista sekä erilaisten ammattien kirjosta. Opettajat ovat esimerkiksi sahoilla vieraillessaan hämmästelleet niiden siisteyttä ja uudenaikaista teknologiaa. Mielikuvat alasta eivät useinkaan vastaa nykytodellisuutta. Ideaalitapaus olisi, jos jokainen koulun opettaja pystyisi jollakin tavalla antamaan nuorille ammatinvalinnanohjausta. Tutkimusten mukaan nuoret kaipaavat tätä.

Tavoitteenani on järjestään ensi vuonna rehtorivalmennuksia, jossa yritysjohto ja rehtorit kohtaavat tarkoituksenaan pohtia toimintansa yhtäläisyyksiä. Olisiko mahdollista oppia tai hyötyä toisesta organisaatiosta? Metsäteollisuus elää murroskautta, mutta niin elää koululaitoskin: koulut ovat yhä suurempia yksiköitä, ja opettajakunnasta löytyy eri sukupolvien edustajia erilaisine tapoineen ja arvostuksineen. Sekä opettajilta, rehtoreilta että yrityksiltä vaaditaan muutosvalmiutta.

Yritykset voidaan nähdä yhtenä tärkeänä ja luonnollisena oppimisympäristönä. Harmi vain, että teollisuuden koko ajan kiristyvät turvallisuusmääräykset hankaloittavat koululaisryhmien vierailujen järjestämistä.

Yrityksissä on eroja siinä, miten ne ottavat kouluvieraat vastaan. Kiireestä huolimatta toivon, että tähän löytyy aikaa ja ihmisiä. Jos nämä asiat on työnnetty henkilöstö- tai viestintäihmiselle pitkän työlistan viimeiseksi asiaksi, niin silloin se helposti unohtuu.

Pitäkää yhteyttä kouluihin. Opettajien ajasta kilpailee moni taho, mutta yritysvieraista ei ole liikaa tunkua. Moni asia on ennen kaikkea asenne- ja järjestelykysymys.

En voisi tehdä tätä työtä, ellen itse uskoisi siihen. Uskokaa tekin :)

Maarit Mattila

Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Projektipäällikkö

Metsäteollisuus

Lappeenranta

maarit.mattila@tat.fi

www.opetin.fi

www.kunkoululoppuu.fi

Taloudellinen tiedotustoimisto TAT on jo usean vuoden ajan tutkinut nuorten asenteita työelämää kohtaan ja tutkimukset tukevat yllä mainittuja ajatuksia. Nuoret haluavat kouluaineilta enemmän yhteyttä työelämään. Työelämässä tarvittavia taitoja ja työelämäyhteyksiä haluttaisiin oppia enemmän aineopetuksen sisällä, ei pelkästään opintojen ohjauksessa.

Todellisuus on, että työelämä ja tavat tehdä töitä muuttuvat: työtä tehdään yhä enemmän moniosaajien verkostoissa, joissa osaajilta vaaditaan mm. kykyä uudistua vaihtelevien työtehtävien tai työpaikkojen mukaan. Työntekijän tärkeimpiä taitoja on kyky laaja-alaiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.

Työelämän muutokset ja paineet nuorten työelämätaidoista haastavat sekä koulu- että yritysmaailmaa. Muutokset asettavat uudenlaisia haasteita erityisesti johtamiselle. Johtaja vastaa siitä, että organisaatio on uudistumiskykyinen suhteessa ympäristöönsä, ja että henkilöstö motivoituu uusien oppimistavoitteiden keskellä.

Muutosten johtamista voi helpottaa se, että muutoksiin ei tarvitse reagoida yksin. Hyvä suhdeverkko ja kumppanuudet paitsi edistävät asioiden hoitamista, myös antavat uusia näkökulmia. Tulevaisuuden kilpailukyky ja onnistuminen tarkoittaakin aktiivisia verkostoja erilaisten toimijoiden ja maailmojen välillä.

Tällä hetkellä koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä tehdään, mutta ei vielä tarpeeksi systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. Yritykset suuntaavat resurssejaan luontevimmin yhteistyöhön ammatillisten oppilaitosten kanssa. Kuitenkin myös koulujen ja yritysten välinen yhteistyö kiinnittää nuorta yhteiskuntaan ja valmistaa tulevaisuuden työntekijäksi.

Tarvitaankin lisää koulujen ja yritysten välisiä suhdeverkostoja ja kumppanuuksia. Yritysjohtajien ja rehtoreiden välinen vuoropuhelu lähentää erilaisia maailmoja. Esimerkiksi yritysmaailmassa yleistyvää kummitoimintaa voisi olla eri muodoissa myös koulujen ja yritysten välillä.

Työelämässä suhdeverkon syntymiseen ajaa yleensä molemminpuolinen hyöty.  Sama pätee myös koulun ja yrityksen väliseen yhteistyöhön, mutta kannustimet ovat vielä syvemmällä: vaikutukset ovat laajoja, ulottuvat pitkälle ja vahvistavat merkityksellistä yhteisön voimaa.

Kirjoitus julkaistu Savon Sanomissa 29.11.12

Työelämässä verkostojen ja kumppanuuksien merkitys kasvaa alati. Pienikin toimija voi onnistua, kun se on osa suurempaa; verkostossa on voimaa. Hyvä suhdeverkosto ja kumppanuudet eivät kuitenkaan synny itsestään. Niiden luominen vaatii aktiivisuutta, ei pelkästään ensimmäistä silmäniskua, vaan useaa syleilykertaa. Pelkkä samankaltaisuuteen ihastuminen ei riitä, vaan lämmittelyvaiheen jälkeen tulee rohkeasti siirtyä syvempään suhteen vaalimiseen.

Koulumaailmakin on pikku hiljaa heräillyt ympäröivään yhteiskuntaan ja alkanut rakentaa kumppanuuksia oviensa ulkopuolelle. Joillakin kouluilla työelämäyhteistyö on jo osa toimintakulttuuria ja joillakin se vasta hakee paikkaansa. Opinto-ohjaajien merkitys yhteistyön moottoreina nähdään usein suurena, vaikka nuoret toivovat yhteyksiä työelämään jo ihan aineopetuksen sisällä.

Koulussa rehtorilla onkin merkittävä rooli siinä, että työelämäyhteydet ovat aidosti osa koulun toimintakulttuuria. Asioilla on taipumus jäädä puheen tasolle, jos niitä ei systemaattisesti jalkauteta osaksi koulun toimintasuunnitelmaa.

Alku voi lähteä pienestä. Yksi yrityskumppani, jonka kanssa yhteistyö aloitetaan molemminpuolisella tutustumisella, vierailuilla ja asiantuntijuuden vaihtamisella. Avainsanoja ovat aktiivisuus ja kiinnostus. Sen jälkeen jatkuu suhteen syventäminen, joka voi olla vaikkapa rehtorin ja opettajien työhön tutustumista, asiantuntijaluentoja ja mentorointia.

Kestävässä parisuhteessa olennaista on kumppaneiden tahto olla yhdessä. Sanotaankin, että sitoutuessaan ihminen tekee kaksi päätöstä: hän valitsee, että haluaa rakastaa kumppaniaan, mutta samalla hän päättää, että haluaa rakentaa tulevaisuutta valitsemansa kumppanin kanssa.

Kestävän kumppanuuden opit eivät juuri muutu, kun puhutaan organisaatioiden välisestä yhteistyöstä; kaiken takana ovat kuitenkin ihmiset ja tunteet. Myös koulun ja yrityksen välinen kumppanuus toimii parhaiten silloin, kun löydetään yhteinen ymmärrys ja tavat toimia.

Kumppanuus vaatii myös molemminpuolista sitoutumista ja konkreettisia tavoitteita. Kun yhteistyö suunnitellaan luontevaksi osaksi koulun ja yrityksen toimintaa riittävän väljästi, useammalle vuodelle, se sitoo molempien resursseja sopivassa määrin.

Sitoutumisen lisäksi kumppaneilla tulee olla halu rakentaa yhteistä tulevaisuutta ajatuksella, että hyvin toteutuessaan sillä on suuri positiivinen vaikutus nuoriin, tulevaisuuden tekijöihin. Koulun ja yrityksen toimiva liitto vaikuttaa laajasti ja vahvistaa merkityksellistä yhteisön voimaa.

TUKEMIA

Tutkimalla oppii- hanke on toiminut Kokkolan ammattikorkeakoulusta käsin Pohjanmaan alueella. Sen tavoitteena on lisätä kaikilla koulutusasteilla opetustyötä tekevien henkilöiden työelämäosaamista ja tuottaa uutta luonnontieteellistä opetusmateriaalia kehittämällä teollisuudesta ja ympäröivästä elinpiiristä nousevia ja eri koulutustasoihin soveltuvia kemian kurssisisältöjä. Hanke on luonut ja vahvistanut uusia toimintamalleja etenkin kemian opetukseen. Lue lisää http://projekti.centria.fi/tukemia.

MuKuVe

Tämän hankkeen tavoite on lisätä muovi- ja kumialan vetovoimaisuutta
perusopetuksensa päättävien nuorten keskuudessa. Saskyn koordinoimassa hankkeessa on tehty yhteistyötä koulutusta järjestävien oppilaitosten, alan yritysten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä Sastamalan yrityspalvelun kanssa. Hanke on kansallinen ja saadut tulokset ovat avoimesti käytettävissä eri puolilla Suomea.   Tutustu täällä: www.mukuve.fi.

ProSuomi

ProSuomi -projekti tukee prosessiteollisuuden perustutkinnon toimeenpanoa verkostoitumalla koulutuksen järjestäjien ja yritysten kanssa. Verkostoitumalla on tarkoitus oppia toisilta koulutuksen järjestäjiltä jakamalla hyviä käytänteitä ja osaamista kaikkien käyttöön sekä mahdollistaa uuden perustutkinnon valinnaisuuksien toteuttaminen. Lisäksi tavoitteena on lisätä alan vetovoimaisuutta opiskelijoiden silmissä ja aikaansaada alan koulutuksen kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaaminen. Klikkaa http://prosessi.wikispaces.com/

InGenious

Euroopanlaajuisen InGenious-hankkeen tarkoituksena on edistää koulujen ja yritysten yhteistyötä. InGenious-hankkeen myötä opettajia ohjataan ottamaan yhteyttä yrityksiin, jolloin oppilaita voi motivoida luonnontieteiden opiskeluun yritysmaailman esimerkkien kautta. Hankkeessa sukelletaan työelämän ongelmalähtöisten tehtävien kautta moniin tieteen ja teknologian osa-alueisiin, kuten kuorma-auton polttoainekulutukseen, tulevaisuuden energiaratkaisuihin ja petrokemian materiaalien käyttöominaisuuksiin. Tarkoituksena on innostaa lapsia ja nuoria tosimaailman työtehtävien kautta. Kyseessä on Euroopan komission rahoittama 3-vuotinen projekti, jossa on mukana opettajia ja oppilaita 15 maasta.  http://www.ingenious-science.eu

Prosessimo 

Lieksassa on käynnissä sekä investointi- että kehittämishanke. Investointihankkeessa tavoitteena on kehittää Lieksaan prosessiteollisuuden moniosaajien koulutusta ja osaamisen kehittämistä varten valtakunnallisestikin korkeatasoinen oppimisympäristö. Uuden oppimisympäristön laitevarustusta suunnitellaan seutukunnan ja alan yritysten tarpeista lähtien. Hankkeen tuella toteutetaan Lieksassa kone-, laite- ja ohjelmistohankintoja uuteen saneerattavaan prosessiteollisuuden moniosaajien oppimisympäristöön. Kehittämishankkeessa kootaan prosessialan yritysten koulutustarpeet prosessialan moniosaajien ammattitaidon kehittämiseen ja täydennyskoulutukseen. Ko. selvitystyön pohjalta suunnitellaan ja muokataan alan opetus ja toteutetaan pilotointikoulutukset uudessa oppimisympäristössä. Lisätietoa: www.prosessimo.fi.    

LUMA-verkosto

Kansallinen LUMA-verkosto tukee sekä edistää lasten ja nuorten luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian oppimista, opetusta ja harrastuneisuutta, aineiden välistä integraatiota sekä opintoihin hakeutumista ja innostaa näiden aineiden opiskeluun ja opettamiseen. Sen keskeisenä tehtävänä on LUMA-aineiden opettajien ja tulevien opettajien osaamisen ja työn tukeminen elinikäistä oppimista edistämällä, esimerkiksi järjestämällä täydennyskoulutusta. Verkosto edistää uusien opetusmenetelmien, -teknologioiden ja oppimisympäristöjen kehittämistä ja käyttöönottoa. Lisäksi sen tehtävänä on tiivis yhteistyö päättäjien kanssa sekä mediavaikuttaminen. Päättäjien ja suuren yleisön tietoisuutta LUMA-aineista ja niiden merkityksestä pyritään lisäämään. Lue lisää esim. www.luma.fi 

Kemianteollisuus ry

Kemianteollisuus ry on kemianteollisuuden ja sen lähialojen toimialajärjestö, joka kattaa kemian perusteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden eri toimialat. Järjestön toiminta-ajatus on toimia määrätietoisesti jäsenyritystensä kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten edistämiseksi Suomessa, mm. osaamisen ja koulutuksen saralla. Järjestön tavoitteita ovatkin mm. osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen alan vetovoimaa ja koulutusta kehittämällä.  Kemianteollisuus ry edistää aktiivisesti työelämäyhteistyötä kaikilla koulutustasoilla. Vuoropuhelu ja uusien yhteistyömuotojen etsiminen on käynnistynyt mm.  yliopistojen kemianlaitosten kanssa sekä Aalto Design Factoryn ja sen poikkitieteellisen opiskelijajoukon kanssa. Katso www.chemind.fi

TAT ja kemian koulucoach

Kemianteollisuuden koulucoach työskentelee Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman ja Kemianteollisuus ry:n tavoitteiden mukaisesti. Pääasiallisena tehtävänä on käynnistää kemian alan yritysten ja yläkoulujen välisiä pitkäkestoisia kumppanuuksia, joissa kemian alan työelämätietoa viedään opettajien kautta nuorille. Työn alla ovat myös yhteistyö muiden vetovoimahankkeiden ja ammattikoulujen kanssa, kemian alan urasivusto sekä kemian opettajille ja opinto-ohjaajille suunnattu Kemia työelämässä täydennyskoulutus yhdessä Luma-keskuksen ja Kemianteollisuus ry:n kanssa. www.tat.fi, www.opetin.fi, www.kunkoululoppuu.fi/kemianteollisuus.

Puuttuuko listalta jotain olennaista? Heräsikö kysymyksiä? Anna palautetta riitta.talvenlahti@tat.fi !  

1. Ei pidä olettaa että nuori tietää kaiken
2. Ota huomioon että nuorella ei luultavasti ole ammatillista kokemusta (ei ole ammattilainen)
3. Älä tuomitse nuorta vaan opeta uutta
4. Paikkojen ja henkilökunnan esittely auttaa sopeutumisessa työympäristöön
5. Kovin vaativia tehtäviä ei kannata antaa heti alkuun
6. Selitä tehtävänannot kunnolla ettei jää epäselvyyksiä
7. Älä teetä tehtäviä jotka eivät kuulu työhön