Nettisukupolvi on jo täällä ja he valloittavat pian myös opettajanhuoneet. Myös koulu pääsee mukaan tähän muutokseen, jossa uusi tapa viestiä on osa verkottunutta yhteiskuntaa.

Koulujen ja elinkeinoelämän välisissä kumppanuuksissa kiteytyy hyvin nykypäivän muutos oppimisympäristöissä. Nyt luokkahuoneesta uskaltaudutaan muuallekin kuin museoon tai
kirjastoon. Tämä muuttaa myös opettajuutta yhä enemmän kansankynttilästä aktiivisen sparraajan rooliin ja korostaa verkostoyhteistyön merkitystä.

Koulu-yritysyhteistyötä on tarkasteltu usein yrittäjyyskasvatuksen ja eri aloihin tutustumisen näkökulmasta sekä opetuksen kytkeytymisestä arkeen. Tieto- ja viestintätekniikan kannalta koulu-yritysyhteistyö voi tuoda kuitenkin vielä oman lisänsä opettajien osaamisen kehittymiseen. Opetusmenetelmät ja oppimiskulttuuri saavat uusia näkökulmia yhteistyössä yrityksen kanssa.

Elinkeinoelämä tarvitsee osaajia, jotka pystyvät rohkeasti kokeilemaan uutta. Tähän pedagogiseen haasteeseen virtuaaliset oppimisympäristöt ovat mainio lähestymistapa. Esimerkiksi simulointia on hyödynnetty yllättävän
vähän kouluopetuksessa, vaikka teknologiat antaisivat siihen jo hyvin eri mahdollisuuksia ja yrityksissä sitä hyödynnetään usein.

Keskitytään pedagogiikan muutokseen

Suomalaisen koulujärjestelmän varustautuminen uuteen teknologiaan on ollut yllättävän hanke- ja teknologiavetoista. Erilaisia hyviä käytäntöjä ja sovelluksia on otettu runsain mitoin käyttöön alueellisissa kokeiluissa ja valtakunnallinen hyödyntäminen on jäänyt vähäisemmäksi.

Opettajan ja oppilaan välinen uniikki suhde on muuttunut oppimisprosessissa sosiaalisen median myötä. Opettajalla ei enää tarvitse olla kaikkia vastauksia, vaan annamme oppilaiden itse löytää oleelliset vastaukset opiskeltavaan ilmiöön. Oppilaskeskeisyys ja yhteistyöhön perustuva oppimisympäristö ovat myös koulu-yritysyhteistyön keskiössä.

Rohkaistaan yhteistyöhön

Mainio esimerkki yhteisestä tiedonrakentamisesta löytyy vasta julkaistun InfoTAT-lehden sivulta 8. Tällä kertaa sosiaalinen media oli merkittävässä roolissa jutun teon eri vaiheissa. InnoOmnia oli saanut etukäteen sähköpostilla kysymykset ja mieltäni askarruttavat teemat. Ideointi aiheesta alkoi ensin Facebookista, josta jutun teko siirtyi pian Google Docs -palvelun puolelle. Siellä artikkelin syntyä ja asiantuntijayhteisön vuorovaikutusta pystyi seuraamaan suoraan livenä. Ei olisi hullumpi menetelmä käytettäväksi esimerkiksi oppikirjailijoille.

Yhteisen tiedonrakentamisen ei aina tarvitse tapahtua kirjallisessa muodossa. InnoOmnian mobiilipedagogiikka on siitä hyvä esimerkki. Älypuhelimet ovat jo monella tapaa käytössä kuluttajien arjessa. Samaan tapaan niitä kannattaa hyödyntää opetuksen arjessa. Kun opettaja lähtee oman oppilasryhmänsä kanssa rakentamaan kumppanuutta yrityksen kanssa, saa siihen hyvin lisäarvoa esimerkiksi kevyellä mobiililla videotuotannolla. Eri ilmiöiden havainnointi ja henkilöhaastattelut saavat mukavasti lisäarvoa, kun ne tallennetaan videoina.

Onko sinulla idea, innovaatio, oppimateriaali tai opetusmenetelmä, jonka voisit jakaa muille? Sosiaalinen media on mainio väylä tällaiseen yhteisölliseen jakamiseen. Koulu-yritysyhteistyössä on mahdollisuus siihen Opetin.fi-verkkopalvelussa, jossa on jo yli 2 100 opettajaa ja elinkeinoelämän edustajaa lähtenyt rakentamaan yhteistyötä kumppanuuteen.

Kiinnostavia linkkejä aiheen tiimoilta:

• InfoTAT-lehti 1/2012
• Opetusteknologia koulun arjessa II
• InnoOmnia

Mikko Kuivalainen
asiantuntija, verkkoviestintä
Taloudellinen tiedotustoimisto