Kansalaisilta vahva tuki yksityiselle palvelutuotannolle sosiaali- ja terveyspalveluissa
Kolme neljäsosaa suomalaisista näkee hyvänä asiana sen, että kunnat käyttävät julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa ostopalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Tulokset ilmenevät Terveyspalvelualan Liiton ja Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliiton TNS-Gallupilla teettämästä mielipidekyselystä.
- Selvitys osoittaa, että yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö kunnallisten palvelujen tuottamisessa nähdään vahvasti positiivisena asiana. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä on selkeästi kaikkien kansalaisryhmien ja suurimpien puolueryhmittymien tuki. Yksityinen sektori tulee ottaa nykyistä konkreettisemmin huomioon myös kunnissa, kun suunnitellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä tulevaisuudessa, toteaa elinkeinopoliittinen asiantuntija Jarno Talvitie Terveyspalvelualan Liitosta.
Valtaosa kuntalaisista ei pidä kunnan itse tuottamia palveluja itsestään selvästi parhaana vaihtoehtona. Kuntien tulisikin panostaa enemmän oman palvelutuotannon ja ostopalvelujen hinta-laatu –suhteen vertailuun. Alle puolet kuntalaisista uskoo, että kunnissa on tällä hetkellä riittävästi tietoa ja osaamista tähän vertailuun.
Kaikkien kuntalaisten yhteisen edun on ohjattava palveluntuotantoa koskevia ratkaisuja. Yleisessä keskustelussa ostopalvelujen vaikutus kunnan työntekijöiden asemaan nousee usein näkyvästi esille. Yli kolme neljäsosaa vastaajista on kuitenkin sitä mieltä, että määräävin tekijä palvelutuotantoa järjestettäessä on oltava ostopalveluvaihtoehdon vaikutus kuntalaisten saamien palvelujen saatavuuteen, laatuun ja kustannuksiin.
Sosiaali- ja terveyspalveluihin halutaan valinnanmahdollisuuksia ja hyvistä palveluista ollaan valmiita maksamaan. Lähes neljä viidesosaa vastaajista haluaisi käyttöön palvelusetelijärjestelmän, jossa kunnan antamalla palvelusetelillä voi hankkia palveluja valitsemaltaan palveluntuottajalta. Valmisteilla olevalle palvelusetelilainsäädännön uudistamiselle näyttää siis olevan vahva tilaus.
Kuntalaisten halukkuus panostaa rahallisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin on myös vahva. Peräti 72 prosenttia vastaajista on valmis maksamaan sosiaali- ja terveyspalveluista nykyistä enemmän, jos siten saa nopeampaa ja laadukkaampaa palvelua.
- Kansalaisten valmius panostaa hyvinvointipalveluihinsa ei kyselyn mukaan juurikaan ole riippuvainen tulotasosta. Kunnissa on aika siirtyä tuotantolähtöisestä ajattelutavasta asiakaslähtöiseen toimintaan, summaa tutkimuksen tuloksia elinkeinopoliittinen asiantuntija Aino Närkki Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitosta.
