Opetin.fi tukee kouluja opetuksen kehittämisessä kohti tulevaisuuden työelämää.

Opetinta ylläpitää Taloudellinen tiedotustoimisto TAT.

Kännykkä – koulun pahin vihollinen?

9.2.2017

Esa Kukkasniemi

Ylen uutiset, Suomen Rehtorit ry ja OAJ toteuttivat viime vuoden lopulla Suomen alakouluille kyselyn, johon vastasi 185 rehtoria ja 211 opettajaa. Vaikka juuri oli otettu käyttöön uusi opetussuunnitelma, josta myös kysyttiin, ainoaksi uutiskynnyksen ylittäväksi aiheeksi nousi kännykän käyttö kouluissa. Mikä ihme noissa taskussa kulkevista älylaitteista tekee kouluille niin vaikean kysymyksen? Ja miksi se herättää myös huoltajissa vahvoja tunteita?

Maaliskuussa 2016 Opetushallitus antoi uudet ohjeet kouluille järjestyssääntöjen laatimista varten. Ohjeissa linjattiin ihan selkeästi, että matkapuhelimien käyttöä ei voida kategorisesti kieltää:

Mobiililaitteiden käyttöä ei voida kokonaan kieltää välitunneilla tai muina aikoina, jolloin opetusta ei anneta.

Ohje on hyvin yksiselitteinen ja helposti ymmärrettävä. Siitäkin huolimatta Ylen, SuRe:n ja OAJ:n kyselyn mukaan 51 prosenttia kouluista edelleen kieltää matkapuhelimen käytön muuten kuin opetuksen osana. Millä perusteella näissä kouluissa ajatellaan, ettei Opetushallituksen ohjetta tarvitse noudattaa?

Omassa koulussani päädyttiin sallimaan käyttö välituntisin rajoitetulla alueella. Tähän oli muutama mielestäni ihan perusteltu syy.

1) Turvallisuus. Jos käyttö olisi sallittu missä tahansa pihalla, olisi vaarana, että kännykkänsä näyttöä tuijottava oppilas saisi esim. pallon päähänsä futispelistä.

2) Valvonta. Näin opettajat pystyvät ainakin osittain valvomaan, mitä puhelimilla tehdään ja sitä, etteivät ne oppilaat, joiden huoltajat eivät halua heidän käyttävän puhelintaan koulupäivän aikana, ole kyseisellä alueella.

Muutos on ollut oppilaille mieluinen, mutta muutamilta huoltajilta on tullut aika kovaakin palautetta. Yksi huoltaja tiivistikin viestinsä lauseeseen ”huonoin päätös ikinä”. Perusteina tälle kritiikille ovat pääasiassa olleet huoli lapsen ruutuajasta sekä se, ettei tämä päätös tue Liikkuva koulu –periaatetta. Puhelin ei ole lapselle mikään subjektiivinen oikeus. Myös huoltajalla on mahdollisuus rajoittaa puhelimen käyttöä joko ottamalla puhelin kokonaan pois tai rajaamalla liittymän ominaisuuksia.

Huoli nykylasten liikkumattomuudesta on toki ihan aiheellinen. Omassa koulussamme olemme lähteneet aktiivisesti tarjoamaan mahdollisuuksia liikkua. Alakerran käytävälle rakennettiin kiipeilyseinä, auloihin ostettiin seisomatyöpisteitä, tunneilla pidetään taukojumppia ja välituntiliikuttajat liikuttavat oppilaita välituntisin.

Onko kännykkä sitten pelkkä riesa? Työelämässä tärkeitä taitoja ovat mm. kyky verkostoitua, tehdä töitä yhdessä ajasta ja paikasta riippumatta ja taito hakea tietoa sekä käsitellä suuria tietomääriä. Kaikkia em. taitoja voidaan harjoitella omalla kännykällä. Nämä taidot nousevat suoraan opetussuunnitelmasta. Tuntuisi suorastaan hulluudelta olla käyttämättä tällaista mahdollisuutta.

Tuntuisi suorastaan hulluudelta olla käyttämättä tällaista mahdollisuutta.

Vinkkejä kännykän opetuskäyttöön löydät blogistani otsikolla Kännykät ja oppiminen. Astu rohkeasti epämukavuusalueelle ja lähde opettelemaan mobiilioppimisen saloja yhdessä oppilaidesi kanssa.

Esa Kukkasniemi

Rehtori

Vuorenmäen koulu

Kirjoittaja toimii rehtorina Kirkkonummella. Muita intohimoja ovat johtaminen, sosiaalisen median mahdollisuudet koulussa, lukeminen ja maastopyöräily. Twitterissä @Esa_Kukkasniemi.