Opetin.fi tukee kouluja opetuksen kehittämisessä kohti tulevaisuuden työelämää.

Opetinta ylläpitää Taloudellinen tiedotustoimisto TAT.

Lukiolaiset yhteishaun viidakossa

7.4.2017

Helena Kasurinen

Korkea-asteen yhteishaku on päättynyt kevään 2017 osalta. Jatko-opintojaan suunnittelevat hakijat ovat yrittäneet ymmärtää kaikkia hakemiseen liittyviä kiemuroita. Heidän on pitänyt selvittää, milloin kutsu tulee valintakokeisiin – milloin ei, milloin esivalintakoe tehdään verkossa – milloin mennään paikan päälle. Lisäksi löytyy vielä loputtomasti erilaisia yksityiskohtia, jotka hakuvaiheessa on varmistettava.

Tilastokeskuksen mukaan siirtyminen opintoihin lukion jälkeen on hankaloitunut viime vuosina, sillä vuonna 2015 lähes 70 prosenttia uusista ylioppilaista jäi koulutuksen ulkopuolelle, kun heitä vuonna 2005 oli kymmenen prosenttia vähemmän. Tätä juuri valmistuneiden siirtymistä korkea-asteelle on pyritty helpottamaan ensikertalaiskiintiöllä. Osa opiskelupaikoista varattiin ensimmäisen kerran keväällä 2016 hakijoille, jotka eivät olleet aiemmin suorittaneet korkeakoulututkintoa tai vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskeluoikeutta. Vain 0,5 prosenttia hyväksytyistä hyötyi ensikertalaiskiintiöstä, joten uudistus ei tuonut toivottua ratkaisua tilanteeseen.

Lähes 70 prosenttia uusista ylioppilaista jäi koulutuksen ulkopuolelle.

Ohjausta valintavalmiuksien mukaan

Osalle lukiolaisista on ollut jo pitkään selvää, minne he haluavat hakea ylioppilaaksi tulon jälkeen. He ovat tehneet kurssivalintansa lukion aikana tietoisina koulutusalan valinta- ja pääsykoevaatimuksista. Heidän suunnitelmanaan on usein lääke-, oikeus- tai kauppatieteellinen ala tai matemaattis-luonnontieteellisen tai tekniikan alan koulutus yliopistossa. Esimerkiksi lääketieteellisen ja tekniikan alan valintamenettelyn osalta on hyvin tarkkaan määritelty, minkälaiset kurssivalinnat lukiossa ja minkälaisten aineiden ylioppilastutkintoarvosanat mahdollistavat valintaprosessissa pärjäämisen. Kaikki edellä luetellut koulutusalat ovat hyvin suosittuja, ja kilpailu opiskelupaikoista on kova. Tästä syystä ohjauskeskusteluissa on syytä nostaa esille kysymys, minkälaisia vaihtoehtoja on olemassa, jos opiskelupaikka ei avaudu ensimmäisellä hakukerralla.

Toisen ryhmän muodostavat lukiolaiset, joille on tarjolla monenlaisia mahdollisuuksia yo-kirjoitusten jälkeen. Nämä opiskelijat ovat lahjakkaita monissa aineissa, ja heitä kiinnostavat useat koulutusalat, jotka voivat erota paljonkin toisistaan. He näkevät edessään monia mahdollisuuksia, mutta valitseminen on vaikeaa. Joskus päätöksentekoa voivat hankaloittaa ulkoiset tekijät, esimerkiksi perheen odotukset tai epävarmuus työllistymisestä. Tällaisissa tilanteissa päätöksenteolle on varattava aikaa sekä ohjattava opiskelijoita hankkimaan riittävästi tietoa eri alojen opintojen sisällöistä ja työhön sijoittumisesta opintojen jälkeen. Myös tieto siitä, että vielä opintojen aikana korkea-asteella on mahdollista vaikuttaa omilla valinnoillaan työuran muotoutumiseen, voi helpottaa lukiolaisen päätöksentekoa.

Myös tieto siitä, että vielä opintojen aikana korkea-asteella on mahdollista vaikuttaa omilla valinnoillaan työuran muotoutumiseen, voi helpottaa lukiolaisen päätöksentekoa.

On myös lukiolaisia, joilla ei ole kolmannen vuoden alussakaan mitään käsitystä siitä, missä he haluaisivat jatkaa opintojaan. Näillä nuorilla saattaa olla vahvimpana suunnitelmana välivuoden pitäminen, mikä voikin olla heille oikea ratkaisu. Päätöksenteon viivästyminen vuodella tai kahdella antaa mahdollisuuden joko työnteon tai opiskelun (avoin yliopisto, kansanopisto) avulla selkeyttää omaa tilannettaan ja päätyä ratkaisuun, johon on mahdollista sitoutua. Nämä lukiolaiset ovat vielä oivaltamisen vaiheessa. Lähtökohtana ohjauksessa on siten mahdollisuuksien kartoittaminen ja tiedon hankinta erilaisista vaihtoehdoista muiden ohjausprosessiin kuuluvien vaiheiden lisäksi.

Valintakriteerit muuttuvat – onko hakija unohtunut?

Suuri haaste lukiolaisille on pysyä ajan tasalla korkea-asteen yhteishaun muuttuvista valintaprosesseista eri koulutusaloilla. Ei ole opiskelijoita kohtaan oikeudenmukaista, että valintakriteerit muuttuvat kesken lukio-opintojen. Päätöksenteon pitäisi olla pitkäjänteistä ja ennakoivaa. Nyt jokainen koulutusala korkea-asteella uudistaa pääsykriteereitään omassa tahdissaan, ja tieto muutoksista tulee liian myöhään jatko-opintojaan suunnitteleville lukiolaisille.

Jukka Lerkkasen (2012) Siltamalli, joka esittää koulutusvalintaan liittyvässä päätöksenteossa esiintyviä vaiheita ja tavoitteen saavuttamista haittaavia ajatuksia.

Helena Kasurinen

Opinto-ohjaaja, Vuoden opinto-ohjaaja 2017

Lohjan Yhteislyseon lukio

Kirjoittaja on ohjausalan asiantuntija, jonka päivärutiiniin kuuluu lenkkeily koiran kanssa. Hän odottaa kesää ja golfkierroksia sekä rentoutuu puutarhassa ja dekkareiden parissa.