Opetin.fi tukee kouluja opetuksen kehittämisessä kohti tulevaisuuden työelämää.

Opetinta ylläpitää Taloudellinen tiedotustoimisto TAT.

Mediakasvatus kumpuaa omasta mediasuhteesta

2.5.2017

Rauna Rahja

Mikä oli päivän ensimmäinen uutinen, jonka tänään kohtasit? Mihin elokuvaan tai kirjaan viimeksi tartuit, kun halusit rentoutua? Muistatko, mitä ajattelit luodessasi ensimmäistä sosiaalisen median profiiliasi? Osaatko kuvitella, millaisella välineellä teet kauppalistaa vuosikymmenen kuluttua tai saat yhteyden vanhaan ystävään?

Media koskettaa tavalla tai toisella miltei kaikkia elämämme osa-alueita. Digitaaliset mediat luovat uuden ulottuvuuden, joka koskettaa ja sävyttää myös kasvatuksen ja oppimisen rajapintoja. Mikä ohjaa opettajaa median täyteisessä maailmassa?

Mediakulttuurissa kasvava lapsi tai nuori on ajatteleva ja tunteva kokonaisuus, joka kokee, tulkitsee ja tuottaa mediaa oman mediasuhteensa kautta. Yhtäläinen kokonaisuus on myös mediakulttuurissa toimiva ja pedagogisia mahdollisuuksia tutkiva opettaja. Oma mediasuhde, sen tunnistaminen ja siitä ammentaminen toimii keskeisenä lähtökohtana opettajalle ja jokaiselle mediakasvattajalle.

Avaimia oman mediasuhteen hahmottamiseen

Mediasuhteessa on kyse siitä, miten asetumme, osallistumme ja asennoidumme suhteessa meitä ympäröivään mediakulttuuriin. Omat arvot ja kiinnostuksen kohteet sekä käsitykset ja kokemukset mediasta eri elämänvaiheissa kulkevat mediakasvattajan mukana ja luovat perustan opettajan mediakasvatustyölle. Merkitystä on myös rooleilla, joihin tartumme suhteessa mediaan. Erilaisia toimijuuksia voi hahmottaa esimerkiksi pohtimalla millaisten mediasisältöjen ja kanavien äärellä toimimme itse tuottajina, osallistujina, jakajina tai seuraajina. Oman mediasuhdettaan voi ajatella omanlaisenaan kiintopisteenä, jonka päivittämiseen ja reflektointiin kannattaa aika ajoin palata.

Opettaja voi pohtia omaa mediasuhdettaan esimerkiksi seuraavien kysymyksien avulla. Oikeita vastauksia ei ole olemassa.

  • Millaisia oppimisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuuksia ja kysymyksiä löydän mediasta? Miten minä ja vertaiseni asetumme osaksi mediaa? Entä oppilaani? Näenkö mediassa uhkia vai ratkaistavia haasteita? Mitkä ovat mahdollisuuteni vaikuttaa mediassa?
  • Millaisiin yleisöihin kuulun? Keistä minun yleisöni koostuu ja mikä on suhteeni heihin? Miten koen yksityisyyden ja julkisuuden rajat omassa mediatilassani? Millaisia lähteitä, ihmisiä ja tahoja pidän luotettavana? Millaisia sisältöjä jaan omille verkostoilleni? Mitä tuon itsestäni ja elämästäni esille?
  • Mitä tunteita media minussa herättää? Miksi viihdyn jonkin mediasisällön äärellä, mutta toista en voi sietää? Miltä mediaympäristöni näyttäisi jonkun toisen silmin katsottuna? Ajattelenko mediasta eri tavoin erilaisissa rooleissa, kotona ja koulussa?
  • Mitkä välineet koen omakseni, mitkä vieraammiksi? Miten persoonani tai elämäntilanteeni vaikuttaa mediankäyttööni? Mitä motiiveja tai tarpeita median käyttöni täyttää? Mikä mediassa on minulle merkityksellistä, mikä vähemmän tärkeää? Miksi?

Toisiaan täydentävät mediasuhteet ja oppilaiden osallisuus keskiöön

Koulujen mediakasvatus muodostuu parhaimmillaan yhteisen tekemisen ja moniäänisten pohdintojen myötä. Toisten mediasuhteista oppiminen auttaa hahmottamaan oman näkökulman lisäksi työyhteisön osaamista, mediakasvatuksellisia vahvuuksia ja tuen tarpeita. Oppilaita osallistavalla suunnittelulla ja toiminnalla luodaan kouluyhteisöön yhteisiä, myönteisiä kohtaamisia median parissa.

Entistä digitaalisempi media näyttäytyy erilaisten filttereiden ja yksityisten kuplien läpi meille kullekin omantapaisenaan. Tästäkin syystä lasten ja nuorten osallisuuden ja mediakulttuurin huomioiminen ovat olennaisia luotseja koulun mediakasvatuskulttuurin luomisessa, jotta mediakasvatus puhuttelee myös oppilaita.

Tulevaisuuden mediataidot kehittyvät nyt

Mediakasvatukselliselle työotteelle on tilausta laaja-alaisiin taitoihin tähtäävässä koulussa. Mediakasvattajan taitoa nyt ja tulevaisuudessa on avata oppilaille uusia näkökulmia, luotettavia tiedonlähteitä sekä mahdollisuuksia maailman näkemiseen ja siihen osallistumiseen eettisyys huomioiden. Tulevaisuuden kriittistä medialukutaitoa on myös kyky nähdä ja nivoa sosiaalisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia ilmiötä ja niiden merkityksiä. Näin mediakasvatus punoutuu osaksi uusia opetussuunnitelmia, monilukutaitoa ja ilmiöoppimista.

Mediakasvatuksen avulla tähdätään ympäröivää maailmaa ymmärtävien mediataitojen ja eettisen mediasuhteen kehittymiseen. Samalla vahvistetaan itseä ja toisia kunnioittavan vuorovaikutuksen taitoja ja myönteistä toimintaa mediakulttuurissa, mikä tukee myös koulua yhteisönä. Mediakulttuuri tarjoaa jatkuvasti mahdollisuuksia oppia jotain uutta ihmisyydestä, maailmasta ja ennen kaikkea meistä.

Rauna Rahja

Mediakasvatuksen suunnittelija

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Kirjoittaja on erilaisissa mediakasvatuksen näkökulmissa marinoitunut asiantuntija. Osaa lapsuuden tärkeät lankapuhelinnumerot edelleen ulkoa ja huomasi vastikään pitävänsä yllättävän paljon vanhoista scifi-sarjoista. Twitterissä @RaunaRahja.

 

Kuva: Riikka Malin