Opetin.fi tukee kouluja opetuksen kehittämisessä kohti tulevaisuuden työelämää.

Opetinta ylläpitää Taloudellinen tiedotustoimisto TAT.

Lahjakkuus hukassa

17.1.2017

Suomalaisten nuorten huippuosaajien määrä on vähentynyt selkeästi viimeaikaisissa kansainvälisissä koulututkimuksissa. Asiantuntijat pitävät suuntaa huolestuttavana sekä oppilaiden motivaation, että tulevaisuuden työelämän kannalta. Tutkijan mukaan laskevaa trendiä ei tulisi vähätellä tai piilotella.

KT Sonja Laineen väitöstutkimuksen mukaan suomalaiset luokanopettajat suhtautuvat pääasiassa positiivisesti lahjakkaisiin oppilaisiin ja opetuksen eriyttämiseen. Käytännön toimet ovat kuitenkin riippuvaisia opettajasta. Laine tutki marraskuussa julkaistussa väitöskirjassaan luokanopettajien käsityksiä lahjakkaista oppilaista, asenteita lahjakkaiden kasvattamiseen sekä menetelmiä, joilla tuetaan lahjakkuutta koulussa.

Positiivista asenteista huolimatta Laine toteaa opettajien käsitysten lahjakkuudesta olevan usein yksinkertaistettuja, liittyvän oppilaan kognitiiviseen osaamiseen ja ulkoisiin, näkyviin piirteisiin. Lahjakkuutta tuetaan pääasiassa eriyttämällä ja antamalla lisätehtäviä.

─ Suomessa opetuksen eriyttäminen on nostettu kaiken opetuksen pedagogiseksi lähtökohdaksi. Tämän kautta opettajilla on velvollisuus eriyttää opetustaan niin, että se vastaa oppilaiden erilaisia lähtökohtia ja tarpeita. Aiemmin on kuitenkin jätetty melko avoimeksi, ketä tämä eriyttäminen koskee ja lahjakkaita ei ole erikseen mainittu, selventää Laine.

Tutkimus vahvistaa näkökulmaa siitä, että oppilaan määrittely lahjakkaaksi ja hänen saama opetuksen taso riippuvat opettajasta. Pahimmillaan lahjakas oppilas ei saa koulussa minkäänlaista tukea. Saatetaan ajatella, että lahjakas kyllä pärjää. Näin ei Laineen mukaan ole.

─ Tutkimukseeni osallistuneet opettajat toivat esille, että he kaipaavat lisää tietoa niin lahjakkuudesta kuin sen tukemisesta. Ei ole itsestään selvää, että opettaja tunnistaa ne oppilaat, jotka tarvitsevat ylöspäin eriyttämistä, ja että hän tietäisi tehokkaimmat keinot tukea heitä. Paljon pohjatyötä on vielä tehtävänä.

Osaamistason lasku kansainvälinen ongelma

Joulukuussa julkaistuissa PISA-tuloksissa selvisi, että erinomaisesti suoriutuvien oppilaiden määrä jatkaa Suomessa laskuaan. Sekä luonnontieteissä että matematiikassa huippuosaajien määrä oli laskenut merkittävästi aiempiin vuosiin verrattuna. Saman suuntaisia tuloksia saatiin myös marraskuussa julkaistusta neljäsluokkalaisten luonnontieteiden ja matematiikan osaamista mittaavasta TIMSS-tutkimuksesta.

Kuviossa Suomen luvut on merkattu isolla ja OECD-maiden keskiarvolukemat pienellä.

PISA-aineiston perusteella on Jyväskylän yliopiston professori Jouni Välijärven mukaan vaikea arvioida, mitkä ovat syyt huippuosaajien osuuden laskuun Suomessa tai muualla. Matematiikassa huippuosaajien osuuden pieneneminen ja tason selvä lasku näyttäisivät koskettavan valtaosaa pisimmälle teollistuneita maita, joskin Suomessa lasku on ollut keskimääräistä voimakkaampaa.

─ Tämä kertonee yleisemmin ongelmista matematiikan pedagogiikan uudistamisessa siten, että se vastaisi nuorten ja nykyelämän tarpeisiin. Kyse on teollistuneiden maiden tulevaisuuden kannalta olennaisesta asiasta, koska ns. ”osaamisen yhteiskunta”, jota kohden kehitys näitä maita vie yhä voimallisemmin, edellyttää jokaiselta kansalaiselta entistä parempia taitoja nimenomaan matemaattis-luonnontieteellisellä alueella, kertoo Suomessa PISA-tutkimuksista vastaava Välijärvi.

Erityisesti matematiikan kehityksestä on Välijärven mukaan syytä olla huolissaan. Lukutaidon ja luonnontieteiden osalta tulokset ovat kehittyneet Suomessa selvästi negatiiviseen suuntaan lahjakkaimpien osalta, mutta hieman lievemmin kuin matematiikassa.

─ Esimerkiksi uuden teknologia ja uusien oppimisympäristöjen radikaalisti voimallisempaa hyödyntämistä opetuksessa tulisi tukea. Tämä tarkoittaa myös mittavia investointeja opettajien ammatillisen kehityksen tukeen, Välijärvi lisää.

Osaaminen valuu hukkaan

Myös Laine on huolissaan korkeasti suoriutuvien oppilaiden määrän laskusta. Uudessa opetussuunnitelmassa eriyttämisen toimia kuvataan kuitenkin myös ”taitaville oppilaille”. Tämä on tutkijan mukaan tärkeä askel oikeaan suuntaan.

─ Lahjakkuudesta on ollut jopa vaikea puhua Suomen tasa-arvoa korostavassa koulukulttuurissa. On nähty, että lahjakkuuden tukeminen on yhteiskuntamme ”ihanteiden” vastaista. Tasa-arvon ja korkeatasoisen osaamisen tavoittelua ei tulisi nähdä toisiaan poissulkevina, vaan hyvää koulujärjestelmäämme tulisi kehittää edelleen niin, että se mahdollistaisi molemmat. Kaiken kaikkiaan toivon, että asia otettaisiin kouluissa vihdoin pöydälle, kannustaa Laine.

─ Voidaan myös kysyä, onko Suomella varaa tällaiseen lahjakkuuksien ”hukkaamiseen”. Itse näen, että tämän pitäisi olla yhteiskunnallinen vastuu siinä missä kaikkien oppilaiden oppimisen tukeminen. Tämä on tärkeää tasa-arvonkin näkökulmasta, Laine päättää.

Sonja Laineen väitöstutkimus ”Finnish elementary school teachers’ perstectives on gifted education” (Suomalaisten luokanopettajien näkökulmia lahjakkaiden kasvatukseen) tarkastettiin Helsingin yliopistossa 19.11.2016. Tutkimus on luettavissa verkossa.

 

Kuva: 123rf.com