Opetin.fi tukee kouluja opetuksen kehittämisessä kohti tulevaisuuden työelämää.

Opetinta ylläpitää Taloudellinen tiedotustoimisto TAT.

Palkitut opinto-ohjaajat: Ohjaustyö vaatii systemaattista arviointia

3.2.2017

Ansioituneet ohjausalan ammattilaiset Helena Kasurinen ja Seppo Seinä on palkittu valtakunnallisilla opinto-ohjauksen päivillä Jyväskylässä. Vuoden opinto-ohjaaja Kasurinen ja elämäntyöpalkinnon saanut Seinä toivovat ohjaustyön näkyväksi tekemistä, yhteistoiminnallisuutta ja systemaattista ohjauksen arviointia.

Kuuntelija, huolehtija ja kehittäjä. Tällaisena ohjaajana kuvaa itseään Vuoden opinto-ohjaajaksi valittu Lohjan Yhteislyseon  opinto-ohjaaja FT Helena Kasurinen.

Kasurinen on toiminut urallaan myös lehtorina yliopistossa, opetusneuvoksena Opetushallituksessa sekä ylitarkastajana työ- ja elinkeinoministeriössä.

─ Helena on ottanut työssään tulevaisuuden haltuun. Hän on ollut kehittämässä kaiken ikäisten ohjausta, kehuu TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen Kasurista Opopäivien avajaisissa.

Vuosittaisen Vuoden opo -tittelin lisäksi Jyväskylässä jaettiin myös toinen tunnustus. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi myönnetyn elämäntyöpalkinnon sai KT Seppo Seinä. Seinä oli yksi avainhenkilöistä, kun opinto-ohjaus otti ensiaskeleitaan perus- ja ammattikoulussa. Huikeat 700 uutta opinto-ohjaajaa Hämeen ammattikorkeakoulussa kouluttanut emeritus Seinä jäi eläkkeelle yliopettajan virastaan ammatillisessa opettajakorkeakoulussa vuonna 2015.

Esitimme palkituille viisi ohjausalan ajankohtaista kysymystä:

Mitkä ovat mielestäsi opinto-ohjaajan keskeisimmät ohjaustehtävät eri ikäisten kanssa?

Helena Kasurinen: Ihmisen toimintakyky ja toimijuus nousevat esille kaiken ikäisten kanssa. Oli ohjattavana kuka tahansa, on ensin huolehdittava opiskelukyky kuntoon. Yläkoulussa ja lukiossa opon työn keskiössä on taata nuorille oppimaan oppimisen taidot, kyky tunnistaa omia vahvuuksia sekä oppia työn vaatimaa ponnistelemisen taitoa. Myös aikuisten ohjaamisessa työskennellään urasuunnittelutaitojen ja osaamisen tunnistamisen kanssa.

Seppo Seinä: Mielestäni kaikkia kouluasteita läpileikkaava ongelma on se, että ammatinvalintapohdinnat aloitetaan liian myöhään. Sekä peruskoulussa että toisella asteella ura- ja jatko-opintojen suunnittelu sekä henkilökohtaisen ohjaus pitäisi alkaa vähintään vuotta aiemmin kuin nyt. Toivoisin myös aineenopettajia vahvemmin mukaan näihin keskusteluihin nuorten kanssa.

Millaisia lisäresursseja osoittaisit ohjaukseen?

HK: Osoittaisin lisäresursseja siirtymävaiheiden välitiloihin, joissa siirtymä ei toteudukaan. Olipa tämä tila sitten peruskoulun tai toisen asteen jälkeen, on nuori aika tyhjän päällä, jos ei ole mitään tietoa jatkosta. Mistä nuori voi hakea apua? Tällä hetkellä hienoa työtä tekevät esimerkiksi Ohjaamot, mutta nekin vain väliaikaisesti projektirahalla. Välitiloja on myös aikuisilla ja huoleni on, ettei heitä kohtaavilla tahoilla ole aina välttämättä tarvittavaa osaamista ohjaamiseen.

SS: Yleisesti ottaen henkilökohtaiseen ohjaukseen on liian vähän aikaa. Resurssit ovat kuitenkin aina tiukalla, joten kannustaisin kouluja kehittämään aktiivisesti uudenlaisia toimintatapoja, kaikki yhdessä. Ohjaustyössä voivat olla mukana sekä opettajat että esimerkiksi tutoropiskelijat. Koulun yhteisen suunnitelman luominen tuo ohjauksen näkyväksi, jolloin sitä voidaan myös arvioida ja kehittää.

Mitkä ohjauksen uudistukset urasi aikana ovat olleet mielestäsi erityisen merkittäviä?

HK: Ohjaus saatiin kiinteämmin mukaan koulun rakenteisiin ja koko opetushenkilöstön tehtäväksi, kun saimme sisällytettyä ohjauksen mukaan opetussuunnitelmien yleisiin teksteihin vuona 2004. Ideologia toivottavasti lähtee toimimaan vuosi vuodelta paremmin. Myös oppilas- ja opiskelijahuoltolaki oli tärkeä askel yhteistoiminnallisuuteen, sillä oppilashuolto ja ohjaus integroituvat vahvasti yhteen.

Lisäksi elinikäisen oppimisen yhteistyöryhmän käynnistäminen ja pääseminen mukaan kansainväliseen toimintaan European Lifelong Guidance Policy Networkin (ELGPN) Suomen edustajana ovat olleet merkityksellisiä vaiheita urallani.

SS: Kun opinto-ohjaus tuli kouluun perusopetusuudistuksen myötä, niin se oli tietenkin kaiken hienon alku. Lukiouudistuksen myötä ohjauksen asema vahvistui edelleen. Ammatillisen koulutuksen uudistuksessa mukaan tulivat erikoistumisjaksot ja sitä myötä pakollisena myös opinto-ohjaus. Siinä vaiheessa loin tyhjästä opinto-ohjauksen tunnit ammattikouluumme. Myös kaksoistutkintojen tuleminen tarkoitti kehitystyötä ja siltojen luomista lukiopuolelle.

Mihin ohjaus on menossa ja millaisia haasteita on edessä?

HK: Ohjauksen tehtäväkenttä pirstaloituu ja ohjausta tehdään hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä. Millaisella osaamista ohjaustyötä tekeviltä edellytetään? Miten taataan, että ohjaustyötä tekevällä on tarvittava osaaminen? Koska ohjaaminen on koulutusta vaativaa työtä, on tärkeää, että sille on määritelty kriteerit ja tehdyn työn laatua arvioidaan systemaattisesti. Myös työkaluja laadun arviointiin tulisi kehittää.

SS: Kun puhutaan yhteiskunnan digitalisoitumisesta, on tärkeää muistaa, että opiskelijat tarvitsevat ennen kaikkea kasvokkaista ohjaamista ja kohtaamisia. Varsinkin ne monet, joilla on haasteita elämänhallinnassa. Digi voi olla hyvä apuväline ohjauksessa, mutta se ei voi korvata ihmistä.

Lisäksi isoja haasteita löytyy maahanmuuttajien integroimisessa ja ohjaamisessa, hyvien ohjaamiskäytänteiden levittämisessä koulusta kouluun sekä koko koulun mukaan saamisessa ohjaustyöhön.

Millainen on mottosi ohjaajana?

HK: Stop wishing, start doing. Jossain vaiheessa on vaan tartuttava toimeen. Toisille sanon ”ei hätää, kaikki järjestyy.” Tilanteet kun ovat niin erilaisia, ettei kaikille voi sanoa samaa.

SS: Ohjaus on nuorelle toimintaa koulun valoisalla puolella tulevaisuuden hyväksi. Opinto-ohjaus on se juttu, jossa jokainen nuori voi miettiä ja oppia rakentamaan tulevaisuuttaan. Ja opo on koulussa se henkilö, jolla on aikaa kuunnella nuorta ja hänen tulevaisuuden haaveita.

Vuoden opinto-ohjaaja valittiin nyt 26. kerran. Vuosittain valinnan tekevät ja tunnustuksen jakavat yhteistyössä Suomen opinto-ohjaajat SOPO ry, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT sekä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK SOPO ry:n alueyhdistysten tai yhdistyksen jäsenien antamien ehdotusten pohjalta.

Lue lisää: Elämäntyöpalkittu Seppo Seinä koulutti 700 opoa

 

Kuva: TAT / Auri Kohola