Opetin.fi tukee kouluja opetuksen kehittämisessä kohti tulevaisuuden työelämää.

Opetinta ylläpitää Taloudellinen tiedotustoimisto TAT.

Tutkimus: Sukupuoli määrittää nuorten ammatinvalintaa ja uskoa omiin kykyihin

16.5.2017

Sukupuoli ohjaa vahvasti nuoren kiinnostusta eri toimialoja kohtaan. Se määrittelee myös nuorten osaamisuskoa eri oppiaineiden ja sosiaalisten taitojen osalta. Nuoret ajattelevat, että pojat ovat itsevarmoja ja tytöt osaavat keskustella.

Yläkoulu- ja lukioikäisten nuorten mielikuvat vetovoimaisimmista toimialoista ovat hyvin perinteisiä. Tyttöjä kiinnostaa eniten terveyspalveluala, poikia puolestaan teknologiateollisuus. Tulokset selviävät tuoreesta Kun koulu loppuu – Nuorten tulevaisuusraportti 2017 -tutkimuksesta, joka valottaa vuosittain nuorten tulevaisuudensuunnitelmia ja ajatuksia työelämästä.

Perinteiset asenteet näkyvät myös uskomuksina sukupuolten kykyjä kohtaan: 51 prosenttia yläkoululaisista pitää esimerkiksi tyttöjä poikia parempina äidinkielessä, kun vastaava luku on poikien kohdalla vain 4 prosenttia. Lisäksi tyttöjä pidetään parempina luovissa oppiaineissa sekä kielissä, poikia puolestaan liikunnassa, luonnontieteissä, historiassa ja matematiikassa. Ominaisuuksista itsevarmuuden yhdistää poikiin 49 prosenttia ja tyttöihin vain 7 prosenttia yläkoululaisista.

Yläkoulussa noin puolet sekä tytöistä että pojista näkee itsensä johtotehtävissä tulevaisuudessa. Lukiossa luku kääntyy poikien voitoksi.

Nuoret tukeutuvat elämän tärkeimmissä päätöksissä yhä enemmän vanhempiin

Yläkoululaiset nojautuvat tulevaisuuden valintoja tehdessään yhä vahvemmin vanhempiin, sukulaisiin ja ystäviin. Lähipiirin merkitys tietolähteenä on vahvistunut kuluneen kahden vuoden aikana merkittävästi, yhteensä 6 prosenttiyksikköä. Lukiolainen tukeutuu yläkoululaista enemmän omaan tiedonhakuun ja ulkopuolisiin asiantuntijoihin.

76 prosenttia yläkoululaisista ja 78 prosenttia lukiolaisista sanoo arvostavansa vanhempiensa saavutuksia työelämässä. Näyttää siltä, että vanhempien konkreettiset teot ja työelämässä tekemät valinnat koskettavat nuorta irrallista ammatinvalintapuhetta huomattavasti enemmän.

– Sukulaisten ja ystävien tuki valinnoissa on nuorelle arvokasta, mutta esimerkiksi vanhempien käsitykset työelämästä saattavat olla vanhentuneita, jolloin niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Nuoret tarvitsevat kannustusta ja esikuvia elävästä elämästä uskaltaakseen tehdä omannäköisiään valintoja, muistuttaa Taloudellinen tiedotustoimisto TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen.

Ohjausta oman polun löytämiseen jo kasiluokkalaisille

Yläkoululaisista tytöistä vain 30 ja pojista 41 prosenttia kokee saaneensa tarpeeksi ohjausta uravalintoihinsa yläkoulun aikana. Ohjauksen tarve korostuu kahdeksasluokkalaisilla: siinä missä puolet kaikista yläkoululaisista toivoo lisää työelämätietoa, on vastaava luku 8.-luokkalaisten keskuudessa 61 prosenttia.

– Nuoret tuntevat saavansa peruskoulun aikana riittävästi tietoa jatko-opinnoista ja niihin hakeutumisesta, koska nuoria ohjataan niin sanotusti koulusta kouluun. Samalla on kuitenkin hälyttävää, että esimerkit työelämästä jäävät hatariksi. Opinto-ohjaajien ohella koko opettajakunnan on tärkeää osallistua nuoren ohjaamiseen, kannustaa Tenhunen-Ruotsalainen.

Lukiolaisnuorilla ohjauksen tarve näkyy kiinnostuksena pitää välivuosi lukiosta valmistumisen jälkeen. Jopa 29 prosenttia lukiolaisista arvioi pitävänsä lukio-opintojen jälkeen välivuoden. Erityisesti lukiolaistytöt suunnittelevat jättävänsä hakematta seuraaviin opintoihin, välivuosi kiinnostaa heistä 38:aa prosenttia.

– Vaikuttaa siltä, että jatko-opintoihin hakeutumista lykätään suosimalla välivuotta. Tämä voi johtua useasta syystä, esimerkiksi lukio-opintojen aiheuttamasta uupumuksesta tai ensikertalaiskiintiöihin yhdistetystä taktikoinnista, jossa nuori asettaa tavoitteekseen kiinnostavan opiskelupaikan ja välttelee toissijaisiin vaihtoehtoihin päätymistä, Tenhunen-Ruotsalainen toteaa.

Kun koulu loppuu -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin helmi- ja maaliskuun vaihteessa 2017. Kysymyksiin vastasi yhteensä yli 7 700 nuorta, joista 3 765 oli yläkoululaisia ja 3 946 lukiolaisia. Tutkimuksen toteutti TATin toimeksiannosta tutkimus- ja viestintäyhtiö T-Media Oy.

Koko tutkimuksen löydät osoitteesta www.kunkoululoppuu.fi/tutkimus

Lisätietoja:

Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, johtaja, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, p. 040 545 2198, liisa.tenhunen-ruotsalainen(a)tat.fi