Opetin.fi tukee kouluja opetuksen kehittämisessä kohti tulevaisuuden työelämää.

Opetinta ylläpitää Taloudellinen tiedotustoimisto TAT.

Tutkimus: Hyvät oppilaat hyötyvät opettajan osaamisuskomuksista

21.2.2017

Taidoiltaan hyvät ja heikot lapset hyötyvät eri tavalla vanhempien ja opettajien lapsen taitoja koskevista myönteisistä uskomuksista, todetaan tuoreessa väitöstutkimuksessa. Laura Pesu on tutkinut vanhempien ja opettajien lasta koskevia osaamisuskomuksia sekä niiden yhteyttä lapsen oppijaminäkuvan kehitykseen.

Lapselle muodostuu jo ensimmäisten kouluvuosien aikana oppijaminäkuva, eli käsitys omista taidoistaan ja kyvyistään eri oppiaineissa. Oppijaminäkuva liittyy merkittävästi lapsen käyttäytymiseen, koulussa suoriutumiseen ja koulunkäyntiin liittyviin valintoihin, kuten kurssivalintoihin.

Mitä enemmän vanhempi tai opettaja uskoo lapsen taitoihin, sitä myönteisempi on lapsen myöhempi oppijaminäkuva taidoiltaan hyvillä oppilailla. Taidoiltaan heikommat lapset eivät vastaavassa määrin hyödy vanhempien ja opettajien myönteisistä uskomuksista. Vanhempien ja opettajien uskomuksilla on samanlainen rooli tyttöjen ja poikien oppijaminäkuvan kehitykselle. Tulokset selviävät perjantaina tarkastettavasta PsM Laura Pesun väitöskirjasta.

Opettajan uskomukset tärkeitä erityisesti koulun alussa

Pesun väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittavat, että ensimmäisellä luokalla olevilla oppilailla opettajien uskomukset ovat myönteisesti yhteydessä taidoiltaan hyvien oppilaiden oppijaminäkuvan kehitykseen, mutta eivät taidoiltaan heikkojen oppilaiden oppijaminäkuvan kehitykseen. Vanhempien uskomukset eivät ennusta oppijaminäkuvan kehitystä ensimmäisellä luokalla olevilla oppilailla lainkaan.

– Opettajat voivat koulun alussa saada vanhempia nopeammin käsityksen siitä, miten lapsi pärjää eri oppiaineissa. Tämä voi selittää sitä, miksi opettajien rooli korostuu erityisesti ensimmäisen kouluvuoden aikana. Opettajien olisi hyvä ottaa huomioon heidän tärkeä rooli lapsen oppijaminäkuvan kehitykselle sen lisäksi, että he opettavat lapselle akateemisia taitoja. Opettajat voisivat kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, millä tavoin he kannustavat lasta yrittämään ja miten he kehuvat lasta, Pesu korostaa.

Tutkimuksessa käy myös ilmi, että oppilailla, jotka ovat siirtymässä alakoulusta yläkouluun, eli kuudes- ja seitsemäsluokkalaisilla, sekä yläkouluikäisillä oppilailla, äitien uskomukset ovat myönteisesti yhteydessä erityisesti taidoiltaan hyvien oppilaiden oppijaminäkuvan kehitykseen. Jälleen taitotasoltaan heikot lapset eivät vastaavassa määrin hyödy äitien myönteisistä uskomuksista.

–Tutkimukset osoittavat, että erityisesti epäonnistumistilanteissa annettu palaute on tärkeää lasten kykykäsitysten muodostumiselle. Voi olla, että opettajien ja vanhempien suhtautuminen epäonnistumisiin ja heidän lapselle antamansa palaute epäonnistumistilanteissa olisi varsin tärkeää. Saattaa myös olla, että taidoiltaan heikommat oppilaat hyötyisivät enemmän täsmällisestä palautteesta tietyn oppiaineen sisällä, Pesu tiivistää heikkojen oppilaiden suhdetta aikuisten uskomuksiin.

Pesun väitöstutkimus ”The role of parents’ and teachers’ child-related competence beliefs in the development of students self-concept of ability” (Vanhempien ja opettajien lapsen taitoja koskevien uskomusten yhteydet lapsen oppijaminäkuvan kehitykseen) tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa perjantaina 24.2.2017.

Väitöstutkimukseen voi tutustua verkossa.

 

Kuva: 123rf.com