Opetin.fi tukee kouluja opetuksen kehittämisessä kohti tulevaisuuden työelämää.

Opetinta ylläpitää Taloudellinen tiedotustoimisto TAT.

Tutkimus: Perhetausta merkittävä tekijä nuoren koulutusvalinnoissa

28.4.2016

Sukupuoli ja vanhempien sosioekonominen asema vaikuttavat edelleen vahvasti nuorten koulutuspaikkojen ja -alojen valintaan.

Koulutusvalintoja koskevan tilastotiedon perusteella toisen ja korkea-asteen koulutusvalinnat ovat edelleen varsin vinoutuneita suhteessa hakijoiden sosioekonomiseen taustaan ja sukupuoleen. Tulos selviää tänään julkaistusta Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen tutkimuksesta Kolme näkökulmaa koulutuksen valikoituvuuteen.

Tutkimuksessa paikannettiin toisen ja korkea-asteen koulutuksen hakijoiden taustan sekä koulutusvalintojen välisiä yhteyksiä tilastojen ja haastattelujen avulla. Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan esimerkiksi siihen, millä aloilla sukupuolittuneisuus on yhteydessä sosioekonomiseen taustaan, ja millä taas taustasta riippumatonta. Tutkimuksessa käytettiin aineistona vuosina 2009–2011 toisella ja korkea-asteella aloittaneiden tietoja.

Tuloksista selvisi muun muassa, että korkeakoulutukseen nuorempina siirtyneet tulevat keskimäärin vanhempia parempiosaisista perheistä.

Vanhempien sosioekonomisen taustan noustessa kasvattavat yliopistossa suosiotaan eniten tekniikan ja liikenteen sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alat. Sen sijaan ammattikorkeakouluopintojen suhteellinen suosio pienenee sosioekonomisen taustan kasvaessa kaikilla muilla aloilla, paitsi kulttuurialan opinnoissa.

Koulutusalat näyttävät periytyvän ensisijaisesti isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle. Enemmän kuin joka neljäs miesopiskelija aloittaa opintonsa samalla alalla, jota hänen isänsä on opiskellut. Erityisen voimakkaasti tämä näkyi luonnonvara- ja ympäristöalalla sekä kulttuurialalla.

Harrastuneisuus kasvattaa kulttuurista pääomaa

Tutkimuksen teemahaastatteluosuudessa tutkittiin kotona saadun kulttuurisen pääoman vaikutusta koulutusuriin. Kulttuurinen pääoma on yksi osa sosioekonomista taustaa ja siten koulutuksen periytyvyyttä.

Harrastuneisuus, joka kasvattaa kulttuurista pääomaa, auttaa lasta rakentamaan minäkuvaa sekä kehittää sosiaalisia taitoja sekä yleissivistystä. Koulutusmenestysedellytysten eroja rakennetaankin koulun ulkopuolella, sillä korkeakoulutetuilla vanhemmilla on paremmat resurssit tarjota lapsilleen koulun ulkopuolista aktiviteettia.

– Suomalaisilla lapsilla on peruskoulussa tasa-arvoiset mahdollisuudet oppimiseen, mutta se mitä tehdään koulun ulkopuolella, on myös merkityksellistä. Siksi on todella harmi, että alhaisen sosioekonomisen statuksen perheille on vähän harrastusmahdollisuuksia, pohtii tutkija Maria Rytkönen.

Lisäksi korkeakoulutetut vanhemmat tuntevat oman koulutustaustansa vuoksi koulutusjärjestelmän rakenteen paremmin ja ymmärtävät koulutuksen merkityksen työmarkkinoilla. Heillä on näin paremmat mahdollisuudet auttaa lasta tai nuorta koulupolun aikana esimerkiksi ainevalinnoissa, pääsykoeprosessissa, valmennuskursseissa tai esimerkiksi materiaalihankinnoissa.

Tutkimuksen rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö, ja se julkaistiin yhteistyössä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) kanssa.

Tutustu koko tutkimukseen verkossa

 

Kuva: 123rf.com